Lihasrelaksantti karisoprodoli pois käytöstä Norjassa

Norjan lääkeviranomainen (Legemiddelverket) vetää pois käytöstä karisoprodolin (Somadril, Actavis), koska sen väärinkäyttö on lisääntynyt. Lääkkeen käyttöaiheita ovat lihasspasmit selkäkivuissa, kuten lumbagossa, mutta sitä hankkivat myös bentsodiatsepiinien ja opiaattien väärinkäyttäjät. Norjalaistutkimuksien mukaan lääkkeeseen voi kehittyä riippuvuus, minkä lisäksi se vaikuttaa haitallisesti ajokykyyn. Sen aiheuttamat myrkytystapaukset ovat lisääntyneet. Karisoprodolin päämetaboliitti on meprobamaatti, mikä selittänee aineen barbituraattien kaltaiset vaikutukset. Suomessa karisoprodolia, yhdessä parasetamolin ja kofeiinin kanssa, on Somadril Comp -valmisteessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Agranulosytoosia aiheuttavat lääkkeet listattu

Levamisoli ja klotsapiini olivat johdossa, kun yhteensä neljän vuosikymmenen ajalta julkaistiin 980 raportoitua ja julkaistua agranulosytoositapausta. Kannoilla olivat karbamatsepiini, prokaiiniamidi, amodiakiini ja klooripromatsiini. Näiden jälkeen lähes tasoissa olivat metimatsoli, sulfasalatsiini, terbinafiini, karbimatsoli ja tiklopidiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhenevan miehen alavatsakipu - osa 1

80-vuotias mies hakeutui terveyskeskuksen päivystykseen oikean puolen nivusen kivun vuoksi. Kipu oli alkanut äkillisesti ponnistaessa ja jalat olivat tuntuneet hetken voimattomilta. Alkuun kipu oli tuntunut molemmissa nivusissa, mutta sitten se oli keskittynyt vain oikealle puolelle säteillen reiden sisäpinnalle.

Raili Kauppinen

Miksi mielenterveyspotilas ei avannut ovea sairaankuljettajille?

Keski-ikäinen mies soitti noin kello 22 hätäkeskukseen ja pyysi päästä psykiatriseen hoitoon sairaalaan. Hätäkeskuspäivystäjä varmisti ymmärtäneensä oikein: mies sanoi toivovansa ennen kaikkea psykiatrista apua. Soittaja kertoi että hänellä oli ollut juomaputki. Nyt hänellä oli henkisesti huono olla ja lisäksi hän kertoi pahoinvoinnista. Mies oli muuten rauhallinen; hänen äänensä ei ollut erityisen tuskainen ja hän ymmärsi kaiken hänelle puhutun.

Arno Vuori

Rokotukset kuntoon ennen matkaa

Matkailijan rokotustarve arvioidaan yksilöllisesti matkakohteen, matkan ajankohdan ja keston mukaan. Liikematkaan varaudutaan eri tavoin kuin pitkäaikaiseen pakolaisleirillä työskentelyyn ja rantaturisti tarvitsee vähemmän rokotteita kuin seikkailu- tai kyläilymatkailija. Matkailijan terveysneuvonnassa on usein tarpeen turvautua alan ammattilaisiin.

Marjut Asikainen, Anu Kantele

Matkavakuutuksen ehdot tutuiksi jo kotimaassa

Edellytykset selvitä matkustamisen haasteista heikkenevät matkustajan ikääntyessä. Tästä huolimatta yhä iäkkäämmät ja usein myös yhä sairaammat suomalaiset matkustavat yhä kauemmaksi. Ikävien yllätysten vältttämiseksi matkavakuutuksen vakuutusehtoihin olisi hyvä tutustua jo kotimaassa.

Mika Tamminiemi

Seksitaudit ja puutiaisaivokuume Viron-matkaajan vaaroja

Viro on suomalaisten suosituin matkailukohde. Suurin turistia Virossa kohtaava vaara on joutua mukiloiduksi ja ryöstetyksi, ja sekin yleensä liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön.

Jos ei ole muuta tekemistä niin voi kuunnella jazzia

Lääkärin vastaanotolla tulee joskus hetkiä kun ei tapahdu mitään. Potilas jää saapumatta tai kaikki muut ovat jo lähteneet. Silloin voi tehdä töitä, jotka uhkaavat jäädä tekemättä tai sitten voi kaivaa työpöydän laatikosta kannettavan soittimen ja kuunnella jazzia.

Joel Haahtela

Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla?

Lääkärien työoloja ja terveyttä on kattavasti kartoitettu Suomessa aiemmin vuosina 1986 ja 1997. Tämä tutkimus esittelee joitakin perustuloksia uudesta lääkärien työoloja ja terveyttä kartoittavasta tutkimuksesta.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Timo Sinervo, Santero Kujala, Erkki Laakso, Päivi Jalonen, Jari Hakanen, Kaj Husman, Saara Töyry ?, Hannu Halila

Töölön sairaalan traumarekisteri Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä

Vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon tuloksia ei Suomessa ole toistaiseksi rekisteröity säännöllisesti. Hoitotulosten kansallinen ja kansainvälinen vertailu tässä haastavassa potilasryhmässä ei täten ole aiemmin ollut mahdollista.

Lauri Handolin, Satu Tirkkonen, Karin Pihlström, Kirsi Sillanpää, Jarkko Pajarinen