Kuka kantaa vastuun, kun tutkijan henkilökohtainen missio ajaa totuuden ohi?

Arvostettu epidemiologi ja statistikko, professori Matti Uhari kritisoi aiheellisesti (SLL 46/2006, s. 4805) Stakesin tutkijaprofessorin Elina Hemmingin harhaanjohtavaa tiedottamista vaihdevuosien hormonihoitotutkimuksesta. Ristiriita tutkimustulosten (1) ja Hemmingin tiedotusvälineissä esittämien väitteiden välillä on todellakin päivänselvä, joten keskeistä on selvittää, kuka kantaa vastuun tapahtuneesta.

Tomi Mikkola

Sähköinen sairauskertomus, mutta potilaan kielellä

Keskitetty sähköinen sairauskertomusjärjestelmä lienee todellisuutta muutaman vuoden kuluttua. Lääkärien lisäksi myös potilailla on pääsy kertomuksiinsa. Ajan kanssa keskustietokoneelle muodostuu kattava sairaushistoria. Kuinka paljon se hyödyttää potilasta? Ongelmana on se, että vaikka potilas pystyy lukemaan tutkimusyhteenvetonsa ja sairauskertomuksensa, hän ei ymmärrä niitä. Latinankieliset diagnoosit ja lääkärislangi eivät avaudu potilaalle ilman aiheeseen perehtyneen tulkin apua.

Raimo Sulkava

Melkein jokainen suomalaisvauva saa rintamaitoa - mistä pitäisi olla huolissaan?

Sadasta suomalaisvauvasta 99 saa oman äidin rintamaitoa ensimmäisinä elinvuorokausinaan, 91 lasta kuukauden iässä, melkein 70 lasta neljän kuukauden iässä ja puolet vielä puolen vuoden iässä. Lisämaitoa sen sijaan saa jo synnytyslaitoksella lähes 80 lasta sadasta. Onkin syytä selvittää, onko käytäntö kaikkialla näin yleinen, ja määrittää, mitkä ovat lisämaidon antamisen perustellut aiheet. Varhainen lisämaidon anto korreloi käänteisesti imetyksen kestoon. Yksinomaisen rintaruokinnan kesto on keskimäärin 1,5 kuukautta, ja lisäruokia ja lisämaitoa aletaan antaa suosituksiin nähden aikaisin. Näin havaittiin tässä lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa Oulusta ja Tampereelta 2000-luvun taitteessa (s. 5029-35). Onko tulos hyvä vaiko huono, ei ole aivan helppo kysymys. Pitäisikö olla tyytyväinen vai huolissaan?

Minna Kaila, Suvi Virtanen

Onko vakava hypoglykemia diabeetikon hyvän glukoositasapainon väistämätön seuraus?

Diabeetikon hypoglykemia luokitellaan vakavaksi, mikäli se edellyttää toisen henkilön apua. Diabeteksen hoidosta vuosina 2000-2001 tehdyssä selvityksessä 5 % tyypin 1 diabeetikoista ilmoitti joutuneensa edeltäneen vuoden aikana sairaalahoitoon hypoglykemian vuoksi (1). Vakavan hypoglykemian aiheuttama sairaalahoito on kuitenkin melko harvinaista. Vuosittain Helsingin Pelastuslaitoksella on yli tuhat diabeetikoita koskevaa ensihoito- ja sairaankuljetustehtävää, valtaosa niistä insuliinihoitoon liittyneen vakavan hypoglykemian vuoksi, mutta vain 10 % potilaista kuljetettiin ensiapupoliklinikalle (2). Kotona glukagonipistoksella tai muuten hoidettujen hypoglykemiaepisodien yleisyydestä ei kenelläkään ole käsitystä.

Timo Sane

Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä - tavoitteisiin matkaa

Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta on hajanaista. Selvitimme sairaalaruokintaa, imetyksen kestoa sekä imeväisruokintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Keuhkojen pieni pyörövarjo sattumalöydöksenä

Keuhkojen pieni pyörövarjo on rintakehän alueen tietokonekuvauksen tavallinen sivulöydös. Artikkelissa esitetään Fleischner Societyn ohjeistoon perustuva ehdotus toimintamalliksi näissä tapauksissa.

Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus

Oraalimotorisia eli suun ja kasvojen lihastoiminnan häiriöitä esiintyy erityisesti monien neurologisten sairauksien yhteydessä. Ne voivat haitata koko oraalimotorista kompleksia: hengitysfunktiota, ravinnon ottoa, nielemistä ja kommunikaatiota.

Marja-Liisa Haavio, Ilona Autti-Rämö, Heikki Murtomaa, Matti Sillanpää

Akuutti vatsakipu

Akuutin vatsakivun voivat aiheuttaa sekä kiireellistä leikkaushoitoa edellyttävät että itsestään rajoittuvat tai lääkehoidolla paranevat taudit.

Ari Leppäniemi

Virustaudin kirurginen hoito

Primaarin HSV-infektion diagnosoiminen on vaikeaa.

Piia Vuorela, Anne Ropponen

Toksoplasma - piiloutuva patogeeni

Alkueläin Toxoplasma gondii tarttuu huomaamatta ja piiloutuu hermo- ja lihaskudokseen. Pahimmillaan piileskelevä patogeeni vaurioittaa aivoja ja silmiä.

Petri Penttinen