Uusi kasvo Suomen Lääkäriliitossa Pia Maria Jonsson pohtii pohjoismaisen terveydenhuollon piirteitä

Lääketieteen tohtori Pia Maria Jonsson on syksystä alkaen toiminut Suomen Lääkäriliiton osa-aikaisena terveyspoliittisena asiantuntijana. Siteet Ruotsiin ovat ammatillisesti vahvat, sillä hän asuu Tukholmassa ja työskentelee tutkijana Karolinska instititutissa. Olonsa hän tuntee kuitenkin kotoisaksi myös tällä puolella lahtea.

Tanja Hannus

Uusi palkkausjärjestelmä otettu käyttöön yliopistoissa

Yliopistoissa on otettu käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka mukaisia palkkoja on ryhdytty maksamaan loppuvuodesta 2006.

Niklas Finne

Keskipalkkojen vertaaminen ei kerro totuutta mies- ja naislääkärien palkkaeroista

Mediuutiset julkaisi 5.1.2007 ilmestyneessä lehdessä artikkelin, jossa käsiteltiin mies- ja naislääkärien palkkaeroja (Mediuutiset, 1-2, 2007). Lehden teettämän selvityksen mukaan mieslääkärien kokonaisansiot olivat yli 1 300 euroa suuremmat kuin naislääkäreillä. Peruspalkalla mitattuna palkkaero oli 600 euroa kuukaudessa. Tulokset perustuivat 607 lääkärin ilmoitukseen.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 2007

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 456 euroa. Tähän sisältyy 10 euron suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava: Perusjäsenmaksu 456 euroa

Finlands Läkarförbunds medlemsavgifter 2007

Enligt Finlands Läkarförbunds fullmäktigebeslut är medlemsavgiftens grundbelopp 456 euro detta år. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 10 euro. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande: Medlemsavgiftens grundbelopp 456 euro

Suomen Lääkärilehti kiittää vertaisarvioijia!

Tänä päivänä puhutaan paljon yhteisöllisyydestä. Ihmiset puuhaavat yhteistä hyvää erilaisissa pihatalkoissa ja tuottavat ilmaiseksi wikipediaan uutta tietoa kaikelle kansalle, ja joidenkin mukaan jopa yhtä laadukkaasti kuin Britannica Encyclopaedia.

Päivi Hietanen

Yli puolet dementiaa sairastavista jää ilman diagnoosia

Tutkimusten mukaan 9 %:ssa dementioista aiheuttava tekijä on potentiaalisesti parannettavissa. Vaikka dementian varhaista tunnistamista on yhä enemmän korostettu, väestötutkimusten mukaan yli puolet dementiaa sairastavista vanhuspotilaista jää silti tunnistamatta ja hoitamatta.

Minna Löppönen

Kasvainreunan silmuilu uusi merkittävä ennustetekijä suolistosyövässä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpätyyppi: siihen sairastui vuonna 2004 lähes 2 500 ja menehtyi yli 1 000 ihmistä. Vaikkakin ennuste on parantunut varhaisemman diagnostiikan ja tehokkaampien hoitojen ansiosta, viiden vuoden elossaololuku on yhä vain 50-60 %. Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia paksu- ja peräsuolisyövän kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten kilpirauhashormonien vaikutusta, ja selvitettiin uusia syöpäkudoksesta tutkittavia ennustetekijöitä, kuten kasvainsolujen silmuilua.

Tuomo Hörkkö

Ureaplasmabakteeri ja ennenaikaiset synnytykset

Suomessa 5 % lapsista syntyy ennenaikaisesti. Suurimmat ongelmat keskittyvät 1 %:iin lapsista, joka syntyy yli kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Ennenaikaisuus on tärkein tekijä lasten kuolleisuudessa ja pitkäaikaisessa neurologisessa sairastavuudessa.

Riikka Aaltonen

Revennyt vatsa-aortan pullistuma kannattaa leikata

Vatsa-aortan pullistuman repeämä (ruptured abdominal aortic aneurysm, RAAA) on välittömästi henkeä uhkaava kirurginen hätätilanne. Potilaan hengen voi pelastaa vaativa leikkaus ja sitä seuraava onnistunut tehohoito. Vatsa-aortan pullistuma on yleinen sairaus, sillä teollistuneissa maissa se aiheuttaa jopa 2 % miesten kuolemista. Repeämä on usein ensimmäinen oire pullistumasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosittain noin 70 potilaalla todetaan RAAA (ilmaantuvuus 5,4/100 000 henkilöä/vuosi). Noin kolmannes näistä potilaista kuolee heti ja noin puolet ehtii sairaalaan.

Sani Laukontaus