Terveysriskit ansaitsevat potilasasiakirjamerkinnän

Kansansairauksien ehkäisyn näkökulmasta terveydentilaan keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat elintavat, kuten väestön ravintotottumukset, alkoholinkäyttö, tupakointi ja liikunta. Elintapasairauksien ennaltaehkäisy terveydenhuollossa on tehokasta toimintaa. Tavoitearvot verenpaineelle, vyötärön ympärysmitalle, painoindeksille, rasva-arvoille ja alkoholin kohtuukäytölle ovat selvät. Koulutusta potilaan motivoimiseksi on runsaasti saatavilla. Tästä huolimatta ennaltaehkäiseviä toimia, esimerkiksi alkoholin suurkuluttajien mini-interventiota, ei ole laajamittaisesti otettu käyttöön eikä mitään elintapatietoja systemaattisesti merkitä potilasasiakirjoihin. Päihteiden käyttö liittyy varmasti tai todennäköisesti noin neljäsosaan Peijaksen sairaalan päivystyskäyntejä (tässä lehdessä s. 4923-7). Päihdepotilaista 62 % olisi jäänyt tunnistamatta pelkkää diagnoosia tarkastelemalla ja alle 10 % oli saanut neuvontaa päihdeongelman hoidosta.

Kaija Seppä, Erkki Vartiainen

Hälsoriskerna förtjänar en plats i journalhandlingarna

I förebyggandet av folksjukdomarna spelar befolkningens livsstil och levnadsvanor - kostvanor, alkoholbruk, rökning och motion - en avgörande roll. Förebyggande av livsstilssjukdomar ger god utdelning. Målvärdena för blodtryck, midjemått, viktindex, fettvärden och måttligt alkoholbruk är klara och tydliga. Det finns också rikligt med utbildning i hur patienterna motiveras. Likafullt har förebyggande åtgärder, t.ex. kort intervention vid riskbruk av alkohol, inte utnyttjats i bred skala, och uppgifter om patienternas livsstil antecknas inte systematiskt i journalhandlingarna. Vid Pejas sjukhus har omkring en fjärdedel av jourbesöken ett antingen entydigt eller sannolikt samband med berusningsmedel (se s. 4923-7 i detta nummer). Av missbrukarpatienterna skulle 62 procent inte ha identifierats enbart med hjälp av diagnosen, och mindre än en tiondedel skulle ha fått råd och information om missbruksproblem.

Kaija Seppä, Erkki Vartiainen

Ensihoitoa keskellä sodan melskettä

Kenttä- ja katastrofilääketieteen simulaatiokeskuksessa voidaan harjoitella henkeä pelastavaa ensihoitoa tositilannetta jäljittelevän skenaarion avulla.

Janne Ora

Ulkomaille hoitoon hakeutumisesta odotetaan selvempiä sääntöjä

Milloin potilas voi etsiytyä hoidettavaksi toiseen EU-maahan ja kuka hoidon maksaa? Kuka vastaa toisessa EU-maassa annetun hoidon laadusta? Mistä potilas saa korvauksen vahinkotapauksissa?

Suvi Sariola

Eurooppalainen juominen on muuttumassa humalahakuiseksi Bridging the Gap -konferenssi kaipasi yhteistä alkoholiohjelmaa

- Etelä-Eurooppa kohtaa nyt ne ongelmat, joita pohjoinen humalahakuinen juomatapa aiheuttaa. Pohjois-Eurooppa puolestaan on keskellä niitä ongelmia, joita alkoholimyynnin ja hintojen vapauttaminen on saanut aikaan. Tätä mieltä on espanjalainen päihdelääkäri Antoni Gual.

Ulla Järvi

Naiset haluaisivat omia päihdepalveluita

Suomalaiset naiset juovat enemmän kuin koskaan aiemmin. Alkoholisyyt ovat naisilla yhtä yleinen kuolinsyy kuin rintasyöpä.

Ulla Järvi

Influenssarokotteessa pieni Guillain-Barrén oireyhtymän riski

Influenssarokotuksiin liittyy pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä Guillain-Barrén oireyhtymän riski. Näin kertoo Archives of Internal Medicine -lehdessä (2006;166:2217) julkaistu tutkimus.

Essi Kähkönen

Lisää hoitajia Oulun yhteispäivystykseen

Oulun seudun yhteispäivystys saa lisää hoitajia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri aikoo lievittää hoitajapulaa palkkaamalla yhteispäivystykseen ensi vuoden alusta neljä sairaanhoitajaa ja lääkintävahtimestarin. Lisäksi yhteispäivystykseen hankitaan vähintään yhden kirurgin työpanoksen verran lääkärityövoimaa.

Suvi Sariola

Veteraaneille palveluseteli Helsingissä

Helsinkiläiset veteraanit voivat tästedes hankkia avokuntoutusta palvelusetelillä. Palvelusetelin voi saada vuosittain noin 500 veteraania.

Suvi Sariola

Alkoholivero näkyy työterveyshuollossa

Työterveyshuollon ammattilaisten mielestä heidän asiakkaidensa alkoholinkäyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun alkoholiveroa alennettiin. Medivireen kyselyssä näin arvioi 60 prosenttia yrityksen omasta työterveyshuoltoväestä. Kyselyyn vastasi noin 200 työterveyslääkäriä, -hoitajaa ja -psykologia.