Psoriaasi heikentää elämänlaatua

Psoriaasin vaikutusta hyvinvointiin, elämäntapoihin ja elämisen laatuun selvitettiin monikansallisessa, noin 18 000 psoriaasipotilasta käsittäneessä EUROPSO-tutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana. Samalla tutkittiin myös potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon. Tutkimus osoittaa yksiselitteisesti, että keskivaikea ja vaikea psoriaasi heikentää elämisen laatua. Sairaus haittaa mm. työkykyä, nukkumista, sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia. Se aiheuttaa hankaluuksia vaatteiden valinnassa ja vaatii ihon ja vaatteiden tiheää pesua. Suuri osa potilaista piti nykyistä lääkitystä aikaa vievänä, tehottomana, kalliina tai sivuvaikutuksia aiheuttavana. Tutkimus antaa aiheesta oleellista taustatietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa eri hoitomuotojen vaikuttavuutta. Psoriaasin hoitoon on viime vuosina tullut markkinoille uusia, ns. biologisia lääkkeitä, jotka ovat varsin hintavia. Tieto psoriaasin vaikutuksesta elämän eri puoliin auttaa uusien lääkkeiden käyttölinjojen vakiintumisessa.

Sirkku Peltonen

Synnytyksen käynnistys lisää lapsivesiembolian riskiä

Lapsivesiembolia on vakava, usein kuolemaan johtava synnytyskomplikaatio. Kohdun laskimoiden kautta äidin elimistöön päässyt lapsivesi aiheuttaa kardiopulmonaalisen shokin ja hyytymishäiriön. Eräänä syynä tähän tilanteeseen otaksutaan olevan epäfysiologiset tai liian voimakkaat kohdun supistukset.

Pertti Kirkinen

Anoreksian ennuste parantunut Ruotsissa

Anoreksia nervosaa sairastavien kuolleisuus on ollut suurempi kuin muita psykiatrisia häiriöitä sairastavien. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että anoreksiaa sairastavien kuolleisuus olisi laskussa. Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan vuosina 1968-77 sairaalasta kotiutetuista 564 anoreksiapotilaasta kuoli keskimäärin 20 vuoden seurannan aikana 4,4 %, mutta vuosina 1987-91 kotiutetuista 554 potilaasta kuoli 1,3 %. Tutkijoiden mukaan tärkeä alentunutta kuolleisuutta selittävä tekijä on parantunut sairaalahoito ja sen aikana toteutettu vaikean ravitsemustilanteen tehostettu hoito. Myös häiriön varhainen toteaminen ja itsemurhien aktiivinen ennalta ehkäisevä hoito ovat osaltaan parantaneet anoreksian ennustetta. Tutkijat olettavat, että heidän tuloksensa voidaan yleistää koskemaan koko läntistä maailmaa.

Raimo K. R. Salokangas

Opetusministeriö uhkaa lääkärien pohjoismaista koulutusyhteistyötä!

Viime vuodenvaihteessa opetusministeriö saattoi voimaan EU-direktiivin, joka toi muutoksia lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen (PTL). Nyt lääkärit, jotka ovat saaneet peruskoulutuksensa jossakin muussa EU-maassa kuin Suomessa tai Belgiassa, joutuvat kouluttautumaan yhden vuoden kauemmin (3 vuotta) kuin aiemmin (2 vuotta), ennen kuin heille myönnetään oikeus toimia laillistettuna yleislääkärinä Suomessa.

Axel Hansson, Lääkäri, Maarianhamina, Markus Wiksten, Valtteri Häyry, Helsinki, Erica Bonns, Mustasaari, Aleksi Lähdesmäki, Lääket Tri, Porvoo, Johanna Melin, Maria Melin, Veera Männikkö, Sofia Höglund, Suvi Turkka, Espoo, Laura Kyllönen, Jenni Vasama, Tammisaari, Jenni Vahtera, Turku, Kari Manninen, Sipoo, Anu Östman, Lääket. Opiskelija, Uppsala, Harriet Stenvall, Riina Rikalainen-Salmi, André Heikius, Tukholma, Miia Härkönen, Malmö, Anne Keinonen, Eija Roine

Vakavasta sairaudesta kertominen vaatii lääkäriltä herkkyyttä Onko 12-vuotias kypsä kuulemaan vakavasta sairaudesta yksin?

Päivystävä lääkäri pistäytyi potilashuoneeseen ja kertoi 12-vuotiaalle pojalle: "Sinulla on aivokasvain pahassa paikassa eikä leikkaus ole mahdollinen". Pojan vanhemmat olivat onneksi juuri tulossa tapaamaan lastaan, joka oli ollut neurologisten oireiden takia tutkittavana. Hekin kuulivat diagnoosin nyt ensimmäistä kertaa. Taudin huonosta ennusteesta, enintään vuosi elinaikaa, muistutettiin vanhempia toistuvasti. Sama haluttiin heti kertoa suoraan myös lapselle, koska "12-vuotias on riittävän kypsä kuulemaan totuuden suoraan lääkäriltä". Hoito kuitenkin helpotti oireita ja poika pääsi välillä pitkiäkin aikoja viettämään melkein normaalia elämää. Ylilääkäri ilmoitti siitä iloitsevalle pojalle: "Emme me sinua parantaa yritä, ainoastaan hidastaa taudin etenemistä". Erään toisen lapsipotilaan vanhemmat saivat kuulla: "Ihmettäkö odotatte? Ettekö käsitä, että lapsenne on pian kuoleva?"

Elina Heikkilä, Eeva Nordman, Toivo Salmi

Renaalinen osteodystrofia - verisuonitauti?

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyy lähes aina kalsiumin ja fosfaatin aineenvaihdunnan, lisäkilpirauhashormonin erityksen ja myös luun histologian muutoksia, joiden muodostamaa kokonaisuutta on kutsuttu nimellä renaalinen osteodystrofia. Aihe on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan, mutta ongelmana ei ole luiden murtuminen, vaan potilaiden kuoleminen ennen aikojaan.

Heikki Saha

Lääkevalvonnan menestystarina

Munuaispotilaiden renaalisen anemian hoito erytropoietiinilla on epäilemättä nefrologian menestystarinoita. Börje Kuhlbäck -palkintoluennossaan vuonna 1997 professori Amos Pasternack piti erytropoietiinihoitoa yhtenä nefrologian alan täysosumana: hyvin siedettynä täsmähoitona, joka parantaa potilaiden elämän laatua ja vähentää vasemman kammion hypertrofiaa.

Kaj Metsärinne

Miten valtimotautiriskejä koskevat hoitosuositukset on otettu käyttöön?

Hoitosuositusten tavoite on parantaa terveydenhuollon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Perusterveydenhuollon hoitajat ja lääkärit joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa potilaiden valtimotautiriskiin.

Risto Kuronen, Piia Jallinoja, Vesa Ilvesmäki, Kristiina Patja

Valtimonkovettumistauti kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

Munuaistauti tarkoittaa aina suurta sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Yrjö Leskinen, Heikki Saha

Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi?

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleisintä nuorilla aikuisilla. Yliopisto-opiskelijoista kolmannes kokee esiintymistilanteet vaikeiksi. Osalla heistä jännittäminen saattaa haitata opintojen etenemistä.

Kristina Kunttu, Minna Martin, Merja Almonkari