NLY:n puheenjohtaja Tero Yli-Kyyny: Olemme ylpeitä kolmesta kandiedustajastamme

NLY:n puheenjohtaja Tero Yli-Kyyny kertoo valtuuskunnan vaalituloksen olleen Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kannalta melko odotettu, mutta positiivinen yllätys.

SELY:n puheenjohtaja Olli Meretoja: Uusi valtuuskunta kokoontuu isojen haasteiden edessä

Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Olli Meretoja kiittää kaikkia äänestäneitä aktiivisuudesta. Lähes samaan hengenvetoon hän kuitenkin jatkaa, että valtuuskunnan vaalin äänestysprosentti on saatava nousemaan takaisin 60:een. Meretojan mukaan tähän voidaan päästä lisäämällä liiton toiminnan avoimutta ja tiedottamista koko tulevan valtuuskuntakauden ajan. Seuraavan vaalin alla liiton tulee myös astua kuorestaan ja aktivoida äänestäjiä muun muassa kirjoituksin ja paikallisten ehdokastilaisuuksien avulla.

Suomen Yleislääkärien puheenjohtaja Jari Mäkelä: Terveyskeskusten murros pienensi äänimääräämme

Kaksi valtuuskuntapaikkaa edelliskaudesta menettäneen Suomen Yleislääkärien puheenjohtaja Jari Mäkelä myöntää, että vaalituloksen ratkettua "siipi oli hetken maassa", mutta yllätys ei silti ollut suuri.

Tanja Hannus

Lääkärin vakuutuksista uusi opas

Uudesta vakuutusoppaasta löytyvät tuoreet tiedot Lääkäriliiton jäsenetuihin kuuluvista vakuutuksista sekä liiton vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa tekemistä vakuutussopimuksista jäseniä varten. Oppaassa esitellään myös yrittäjien eläketurvaa ja siihen ensi vuonna tulossa olevia muutoksia. Lääkäriliiton tarjoamat vakuutusedut

Eläkkeellä olevien lääkärien iltapäivä 20.11.2006

Eläkkeellä olevat jäsenet kutsutaan Lääkäriliiton järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuteen maanantaina 20.11.2006

Kaihipotilaiden näöntarkkuus leikkaukseen tullessa

Väitöskirjassa tutkittiin kaihipotilaiden näöntarkkuutta ennen kaihileikkausta Vaasan seudulla. Kaihileikkauksien määrä Vaasan seudulla ja koko Suomessa kasvoi noin seitsemänkertaiseksi 1982-2000. Tämä merkitsi sitä, että vuonna 2000 potilaat leikattiin varhemmin ja potilaiden näöntarkkuudet olivat parempia. Väitöskirjatyössä selvitettiin myös leikkaukseen tulijoiden näöntarkkuuksien muutosta lähetteen saapumisajankohdasta leikkauksen suoritusajankohtaan, joka oli keskimäärin 13 kuukautta myöhemmin.

Jaakko Leinonen

Kuulokoje parantaa elämänlaatua

Noin 15 %:lla suomalaisista 55-75-vuotiaista on kuntoutusta vaativa kuulonheikkenemä. Huonokuuloisten määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Suomessa on sovitettu vuosittain noin 14 000 kuulokojetta, mutta tarve ylittää jo nyt tarjonnan ja kuulokojesovitusten odotusajat ovat olleet pitkät. Kuulokojeiden antamasta hyödystä ei ole Suomessa aiempia tutkimuksia. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin kuulokojeen käyttöä, niiden kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä. Elämänlaatumittareita käyttäen mitattiin kotikäynneillä ensimmäisen kuulokojeen hyötyä käyttäjilleen ja kuulokojeen käytön lisäopetuksen kustannustehokkuutta.

Arja Vuorialho

Naisten virtsankarkailun hoidossa hyviä tuloksia kevyillä nauhaleikkauksilla

Päiväkirurgiset, lyhytjälkihoitoiset nauhaleikkaustekniikat ovat kokonaan syrjäyttäneet aiemmat kajoavammat leikkausmenetelmät naisten virtsankarkailun hoidossa. Ensimmäisestä jo yli 10 vuotta sitten kuvatusta ja nopeasti maailmanlaajuisen suosion saavuttaneesta TVT-tekniikasta (Tension-free Vaginal Tape) on kehitetty lukuisia muunnelmia. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä uudet päiväkirurgiset nauhaleikkausmenetelmät ovat tehokkaita ja turvallisia toimenpiteitä naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.

Eija Laurikainen

Mittalaite metanolimyrkytyksen nopeaan tunnistamiseen

Suomessa on päihdeongelmaisten joukko, joka käyttää alkoholeja sisältäviä kemikaalivalmisteita alkoholinkorvikkeina, tavallisimmin autokemikaaleja. Metanolimyrkytykset yleistyivät metanolia sisältävien lasinpesunesteiden tultua markkinoille Suomen EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin metanoli aiheuttaa vuosittain 20-40, etyleeniglykoli 15-20 ja isopropyylialkoholi 1-5 kuolemaan johtavaa myrkytystä. Lievempiä liuotinainemyrkytyksiä ja -epäilyjä on moninkertainen määrä.

Olli Laakso

Silmän poisto ei ole aina välttämätöntä suurtenkaan silmäkasvainten hoidossa

Suonikalvoston melanooma (uveamelanooma) on yleisin silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Noin puolelle potilaista kehittyy etäpesäkkeet, ja monet potilaista menettävät käyttökelpoisen näkökyvyn kasvainsilmästään kasvaimen ja hoitotoimenpiteiden takia. Aikaisemmin uveamelanooman ainoana hoitona on ollut koko silmän poistaminen, mutta kahden viime vuosikymmenen aikana erilaiset silmän säästävät hoitomuodot ovat yleistyneet. Monissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että vaikka silmän poisto estää tehokkaasti kasvaimen paikallisen uusimisen, se ei vaikuta etäpesäkkeiden kehittymiseen tai eloonjäämisennusteeseen.

Ilkka Puusaari