Uusi valtuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran Jännittävä puheenjohtajavaali ja vilkasta keskustelua edunvalvonnasta

Lääkäriliiton uusi valtuuskunta saapui Helsingin Lääkäritalolle 8.-9. joulukuuta. Ilmassa oli jännitystä, kun Kuopion aluepäällikkö Anne-Mari Kantanen haastoi valtuuskunnan puheenjohtajavaalissa edellisellä kolmivuotiskaudella puheenjohtajana toimineen Kari Pylkkäsen. Vaali päättyi Pylkkäsen voittoon. Valtuuskunta antoi viikonloppuna julkilausuman, jossa toivotaan listautumismallista apua terveyskeskustyön kehittämiseksi.

Tanja Hannus

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta perusterveydenhuollosta: Listautumismallilla terveyskeskukset toimiviksi

Suomalainen perusterveydenhuolto on rapautumassa. Suurimpien terveyskeskusten lääkärit siirtyvät muihin tehtäviin, koska työmäärä on liian suuri. Ongelma on mahdollista ratkaista ns. listautumismallilla, jossa potilas voi valita lääkärinsä. Lääkärillä voi olla kaikkiaan 1 000-2 500 potilasta, joista perusvastuupotilaita on enintään 300. Perusvastuupotilaat käyvät vastaanotolla kolme kertaa vuodessa tai useammin.

Lääkärien työolot ja terveys 2006 -tutkimus on käynnissä

Tutkimuksessa selvitetään lääkärien hyvinvointiin, terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja. Tutkimuksesta saatavia tietoja hyödynnetään monipuolisesti lääkärien työolosuhteiden kehittämistyössä. Tutkimus on jatkoa vuoden 1997 Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tietoja on käytetty muun muassa lääkärien työterveyshuollon ja luottamuslääkärijärjestelmän kehittämisessä.

Ohimolohkon rakenteiden surkastuminen ennakoi dementiaa muistihäiriöpotilailla

Suomessa noin 60 000 ihmistä kärsii lievästä kognitiivisesta heikentymisestä (mild cognitive impairment), johon liittyy kognitiivisia ja muistiongelmia, mutta toimintakyky on vielä tallella. Muistihäiriö on tutkimusten mukaan dementiaa ja Alzheimerin tautia ennakoiva tila, johon liittyy 10-kertainen dementoitumisen vaara. Kaikille muistiongelmia poteville ei kuitenkaan kehity dementiaa, ja siksi on tärkeää etsiä menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa sairastumisvaarassa olevat. Aivojen magneettikuvaus on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi muistisairauksien varhaisdiagnostiikassa.

Corina Pennanen

Pravastatiinin teho ja turvallisuus lapsilla

Hyperlipidemia on yleinen ongelma heterotsygoottista familiaalista hyperkolesterolemiaa (HeFH) sairastavilla potilailla ja sydämensiirron saaneilla potilailla. Molemmissa potilasryhmissä plasman suuri LDL-kolesterolipitoisuus kiihdyttää sepelvaltimotaudin kehittymistä ja lisää sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Noin 15 %:lle sydämensiirron saaneista lapsipotilaista kehittyy sydänsiirteen vaikea sepelvaltimotauti. FH-taudissa valtimomuutokset alkavat jo lapsuusiällä mutta potilaan kliiniset oireet ilmaantuvat vasta keski-iässä. Aikuisilla statiinien on osoitettu vähentävän sairastuvuutta ja kuolleisuutta verisuonitauteihin molemmissa potilasryhmissä. Tähän saakka lasten hyperkolesterolemian tehokasta lääkehoitoa statiineilla on rajoittanut tutkimustiedon puuttuminen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin pravastatiinin farmakokinetiikkaa, tehoa ja turvallisuutta HeFH-lapsilla ja sydämensiirron saaneilla lapsipotilailla, joilla on käytössä siirron jälkeinen hyljinnänestolääkitys.

Mia Koskinen

Siittimen alahalkion synty ja hoito

Hypospadia eli virtsaputken alahalkio on yksi tavallisimmista poikien synnynnäisistä epämuodostumista. Siinä virtsaputki aukeaa peniksen etupinnalle. Hoitona on leikkaus, jolla pyritään saamaan penis ulkonäöltään ja toiminnaltaan normaaliksi. Potilailla on väitetty olevan aikuisena tavallista useammin vaikeuksia sosiaalisten ja seksuaalisten kontaktien luomisessa sekä negatiivinen käsitys sukupuolielimistään.

Martti Aho

Hienosäätöä tekonivelleikkausten hoitoprosessiin

Väitöskirjassa käsitellään polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdyn sementilliseen tekonivelleikkaukseen liittyviä kliinisiä tekijöitä, kuten traneksaamihapon käyttöä, imuputken käyttöä, reisihermon puudutusta, C-reaktiivisen proteiinin muutoksia, röntgenkuvien ottamista ja tulkintaa.

Raimo Niskanen

Syömishäiriöiden vaikutus nuoruusiän kehitykseen

Nuoruusiän kehityksellä on nähty olevan yhteyttä syömishäiriöihin. Nuori kohtaa suuria kehityksellisiä haasteita, jotka liittyvät kehittyvään ruumiiseen ja seksuaalisuuteen, ikätoverisuhteisiin ja vanhemmista irrottautumiseen ja itsenäistymiseen sekä identiteetin kehittymiseen. Kehitys on yksilöllistä eteen ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Keskeistä on kehityksen eteenpäin vievä voima huolimatta väliaikaisista taantuman hetkistä. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä heijastavat vaikeuksia kehityksessä etenemisessä ja toisaalta ne lukkiinnuttavat tai jarruttavat nuoruusiän kehitystä yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.

Jaana Ruuska

Uutta tietoa sädehoitoon liittyvien dermaalisten myöhäisreaktioiden syntymekanismeista

Varhaisempi toteaminen ja hoitomenetelmien kehittyminen ovat parantaneet rintasyövän ennustetta. Suomalaisista rintasyöpään hoitoa saaneista potilaista 80 % on elossa viiden vuoden jälkeen. Sädehoitoa käytetään rintasyövän hoidossa vähentämään paikallista uusiutumista. Se aiheuttaa normaalikudoksissa sivuvaikutuksia, joista osa ilmenee akuutisti ja osa myöhäisreaktioina useiden kuukausien ja jopa vuosien kuluttua sädehoidon jälkeen.

Riitta Riekki

NPY-geenillä yhteys diabeteksen ja verisuonisairauksien puhkeamiseen

NPY on keskus- ja ääreishermostossa esiintyvä hermovälittäjäaine, joka vaikuttaa esimerkiksi verisuonten muodostumiseen, hormonien erittymiseen, rasva-aineenvaihduntaan sekä ruokahalun säätelyyn. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan sillä vaikuttaa olevan merkittävä rooli verisuonitautien ja diabeteksen puhkeamisessa. Leu7Pro7-muutos NPY-geenissä aiheuttaa useita aineenvaihdunnallisia, hormonaalisia ja verenkierron säätelyyn liittyviä muutoksia, jotka todennäköisesti voivat edistää näiden sairauksien kehittymistä.

Ulriikka Jaakkola