Pitkän terveen elämän salaisuus - taas kerran terveet elintavat

Pitkän terveen elämän salaisuutta on tutkittu Yhdysvalloissa ja Japanissa syntyneiden miesten kohorttiaineiston avulla. Miehiä on seurattu 1960-luvun puolivälistä lähtien rekisteritietojen ja seurantatutkimusten - joista viimeisin tehtiin vuonna 2005 - avulla. Analyyseihin poimittiin miehet, jotka olivat alkututkimuksessa terveitä. Lopputarkastelussa miehet jaettiin "ei selviytyjiin", jotka siis olivat kuolleet, "normaaleihin selviytyjiin" ja "erinomaisesti selviytyneisiin". Normaaleja selviytyjiä olivat ne, joilla loppututkimuksessa oli jokin krooninen sairaus ja erinomaisesti selviytyneitä ne, jotka olivat edelleen terveitä, eli heillä ei ollut kroonisia sairauksia eikä merkittäviä kognitiivisia häiriöitä. Seurantaa jatkettiin joko kuolemantapaukseen tai 85. ikävuoteen saakka.

Tiina Laatikainen

Synnytyksen jälkeinen masennus suvuittaista

Aiemmin sairastettu masennus ja lähisuvun masennukset lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. 120 masennuksen sairastaneen sisarusparin tutkimuksessa heitä seurattiin synnytyksen jälkeen. Jos sisarella oli esiintynyt synnytyksen jälkeinen masennus, oli indeksihenkilön riski sairastua siihen ensimmäisen synnytyksen jälkeen 42 %. Jos taas sisarella ei masennusta synnytyksen jälkeen ollut, oli riski vain 12 %. Lähisuvun masennus siis lisää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riski oli suurin ensimmäisen 4 viikon aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella synnyttäneitä äitejä tulisi tavata neuvolassa jo synnytyksen jälkeisen ensimmäisen kuukauden aikana. Nopea tapaaminen on tarpeen erityisesti silloin, jos äidillä tai hänen lähisuvussaan on esiintynyt masennusta.

Raimo K. R. Salokangas

Helikobakteerista on haittaa ja hyötyä?

Helicobacter pylori mahalaukun limakalvolla altistaa mahalaukun syövälle. Äskettäin julkaistun meta-analyysin mukaan sairastumisriski mahalaukun syöpään on jopa kolminkertainen, jos veressä on Helikobacter pyloriin vasta-aineita osoituksena infektoitumisesta. Innokkaimmat ovat jo ehdottaneet, että helikobakteeria pitäisi ryhtyä eradikoimaan väestöstä.

Sirkku Jyrkkiö

Tieteellinen näyttö hormonihoidon hyödyistä ja haitoista on ristiriitaista

Suomen Lääkärilehdessä ja muissa ammattilehdissä on puollettu hormonihoidon käytäntöjä ja kritisoitu Elina Hemminkiä. Ilman perusteluja on vaadittu, että vain potilasta hoitava henkilö voi tehdä kliinistä tutkimusta ja esitetty, että kirjoituspöytätutkijan tulokset ovat epäilyttäviä. Tieteellisesti moitteettomissa kliinisissä kokeissa subjektiivista elementtiä, mm. hoitosuhdevaikutusta, päinvastoin poistetaan.

Matti Hakama

Hormonitutkimuksen pelottelemat naiset tarvitsevat oikeaa tietoa

Stakesin tutkimusprofessorin Elina Hemmingin johtamasta virolaisnaisten hormonikorvaushoitotutkimuksesta on noussut julkinen keskustelu, jota on käyty myös Suomen Lääkärilehdessä (Matti Uhari, SLL 46/2006 s. 4805; Elina Hemminki 48/2006 s. 5021; Tomi Mikkola SLL 48/2006 s. 5021). Hemmingin tutkimukseen liittyvä kritiikki kohdistuu ennen kaikkea väärään tiedottamiseen: tiedotusvälineiden harhauttamiseen ja vaihdevuosi-ikäisten naisten pelotteluun niiden välityksellä. Kyseessä onkin ehkä tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen tutkimuksen tiedottamisskandaali.

Anssi R. A. Sovijärvi

Valtimonkovettumistauti, magnesium ja pii

Leskinen ja Saha käsittelivät arikkelissaan valtimonkovettumistautia kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa (SLL 44/2006, s. 4579-84). Artikkelissa ei käsitelty lainkaan magnesiumia. Kuitenkin hakusana "magnesium arteriosclerosis" antoi 5.11.2006 PubMedissa 269 viitettä (mm. 1), ja "magnesium atherosclerosis" 178 viitettä. PubMedissa on kuvattu useita mekanismeja, miksi magnesium voisi olla hyödyllinen. Myös kroonisessa munuaistaudissa hypermagnesemian on havaittu ilmeisesti hidastavan ateroskleroosin kehitystä (2).

Timo Töysä

GBS-infektioiden torjuntamallista apua myös ennenaikaisten synnytysten vähentämisessä

Outi Lyytikäisen ym. artikkeli (SLL 45/2006, s. 4821-4) vastasyntyneen GBS-infektioiden ehkäisystä on enemmän kuin tervetullut. Oppi siitä, että emätineritteen viljely on sama kuin ottaisi näytteen katuojasta, on auttamattomasti vanhentunut ja sovinistinen. Sukupuolitautien, hiivan, vähentyneen trikomonaksen ja NSV:n ohella tunnetaan aerobivaginiitin (AV) taudinkuva (1).

Eila Knuuti

Riittääkö pelkkä tyroksiini hypotyreoosin hoidoksi?

Kilpirauhanen tuottaa päivässä 100 µg tyroksiinia (T4) ja 6 µg trijodityroniinia (T3). Jälkimmäinen on biologisesti aktiivinen kilpirauhashormoni, joksi tyroksiini muuttuu kilpirauhasen ulkopuolisissa kudoksissa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon on Suomessa saatavana ilman erityisjärjestelyjä vain tyroksiini. Pitäisikö kuitenkin myös kilpirauhasen tuottama T3 ottaa huomioon hypotyreoosipotilaan korvaushoidossa? Kysymys oli Suomessa erityisen ajankohtainen 1990-luvun alkupuolella, kun myös T3:a sisältänyt eläinperäinen kilpirauhashormonivalmiste vedettiin markkinoilta. Tyroksiiniin siirtyminen ei ollut kaikille potilaille helppoa. Potilaiden keskuudessa eläinperäiset kilpirauhashormonivalmisteet eivät ole unohtuneet, ja yleisin kysymys kilpirauhaspotilasyhdistysten tilaisuuksissa koskee juuri niitä. Britanniassa potilasjärjestöt ovat tehneet asiasta parlamenttikyselyn.

Matti J. Välimäki

Tupakasta vieroittamisen kaikki keinot käyttöön

Tupakka tuli Suomeen ylellisyystuotteena, piippuihin ja nenänuuskaksi 1600-luvulla. Savuke keksittiin Krimin sodan aikana, ja teollisena tuotteena se johti tupakoinnin yleistymiseen. Suomessa miesten tupakointi huipentui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, mutta lähti sitten nopeaan laskuun (1). Keuhkosyöpäkuolleisuuden väheneminen seurasi vuosikymmenen jäljessä. Naisten tupakoinnin yleistyminen ajoittui 1980-luvulle, ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut sen jälkeen.

Kristiina Patja

Ylähengitystiesairaudet ovat usein pitkittyneen yskän taustalla - mutta harvoin yksin

Pitkittynyttä yskää aiheuttavat tavallisesti tulehdukselliset nenä- ja sivuontelosairaudet, astma ja refluksitauti. Aikuisilla aiheuttajia ovat lisäksi tupakointi (krooninen bronkiitti) ja ACE:n estäjälääkitys. Lapsilla pitkittynyttä yskää voivat aiheuttaa myös infektiot, vierasesine hengitysteissä, synnynnäinen rakennepoikkeavuus tai tapayskä. Usein yskän aiheuttajia on kaksi tai useampia.

Sanna Toppila-Salmi, Toni Kiljander, Anna-Liisa Karvonen, Merja Kajosaari, Leenamaija Kleemola, Sirja Airola, Veli-Pekka Joki-Erkkilä