77878 osumaa

Painavia näkemyksiä kuolemasta ja kuolevan hoidosta

Kirjan toimittaja Juha Hänninen toteaa, että eettisessä keskustelussa oikeudesta kuolla, saada inhimillistä apua ja muiden velvollisuudesta auttaa päädytään useimmiten vastakkainasetteluun eutanasian puolesta tai sitä vastaan. Uudeksi hyvää kuolemaa koskevan ammatillisen ja julkisen keskustelun kohteeksi on lisäksi noussut kuolevan sedaatio. Se ja eutanasia kattavat tämän kirjan volyymistä noin puolet. Kirjan alkuosan artikkelit koskevat hoitotahtoa, kuolemaan liittyvää eksistentiaalista toivoa ja ahdistusta, kuoleman lääketieteellistymistä, hoitojen lopettamista sekä lapsen ja vanhuksen kuoleman erityispiirteitä. Sedaatioartikkelien kautta siirrytään eutanasiaan, jota tarkastellaan monipuolisesti: lääketieteellisestä, moraalifilosofisesta, teologisesta ja kulttuurisesta sekä juridisesta näkökulmasta, itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta, suomalaisten lääkärien mielipiteissä ja vielä Hollannin käytäntöjen valossa. Kautta kirjan painottuu kärsimyksen lievittämisen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ensisijaisuus.

Vuokko Rauhala

Ensikertalainen keräsi huiman äänisaaliin Kollegat evästävät ihotautilääkäri Kari Saarista valtuuskuntatyöhön

Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kari Saarinen haluaa parantaa yksityislääkärin asemaa. Hänen mielestään liitto voisi ottaa enemmän vastuuta erikoislääkärien jatkokoulutuksen järjestämisestä. - Työssäni olen nähnyt, että joustavat työaikajärjestelyt innostavat erikoislääkäreitä sairaalatyöhön, uudessa valtuuskunnassa aloittava Saarinen sanoo.

Tanja Hannus

Kliiniset ja biologiset ennustetekijät paksu- ja peräsuolen syövässä

Kolorektaalikarsinooma on yleisimpiä syöpäkasvaimia länsimaissa, Suomessa kolmanneksi yleisin. Vuosittain Suomessa todetaan noin 2 500 uutta tapausta ja tautiin menehtyy noin 1 100 suomalaista joka vuosi. Kirurgia on kolorektaalikarsinooman hoidon kulmakivi, ja se on ainoa hoitomuoto, joka voi pysyvästi parantaa syövän, jos kaikki syöpäkudos saadaan poistetuksi.

Marja Hilska

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Aivojen glioomista, joita todetaan Suomessa vuosittain runsaat 300, aikuisilla yli puolet on pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV). Leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidon kehittymisestä huolimatta potilaiden ennuste on huono. Geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi. Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin, syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beetagalaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Kristiina Tyynelä

Työaikojen hallinta vähentää naisten sairastamista

Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä psyykkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja puolitoistakertaista riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ. Näin todettiin Kunta10-tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää. Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.

Leena Ala-Mursula

Diabetekselle altistavat geenit saattavat altistaa myös raskausmyrkytykselle

Pre-eklampsialla on monimutkainen perinnöllinen tausta, jota ei vielä tarkkaan tunneta. Sairaus esiintyy suvuittain, ja myös ympäristötekijöillä on vaikutusta sen esiintyvyyteen ja taudin vaikeusasteeseen. Väitöskirjatutkimuksessa etsittiin pre-eklampsialle altistavia geenejä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diabetekselle ja verisuonten sisäpinnan toimintahäiriölle altistavat geenit ja niiden muutokset, polymorfiat. Kahdessa eri geenissä tällaisten polymorfioiden todettiin olevan yhteydessä pre-eklampsian ilmenemiseen.

Tanja Saarela

Vihreä lapsivesi yhteydessä vastasyntyneen aivovaurioon

Viidessä prosentissa synnytyksistä, joissa havaitaan mekoniumin eli lapsenpihkan värjäämää lapsivettä, vastasyntyneelle kehittyy keuhkosairaus vihreän lapsiveden joutuessa keuhkoihin. Näillä vastasyntyneillä havaitaan hengitysvaikeuksia, jotka usein vaativat tehohoitoa. Inhaloitavalla typpioksidilla hoidetaan keuhko-ongelmaa, mutta sen vaikutuksia aivokudokseen ei ole tunnettu.

Minna Aaltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030