78147 osumaa

Sepelvaltimoiden TT-kuvauksen sivulöydökset vaativat radiologin työpanosta

Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvausta käytetään enenevässä määrin sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. TT-kuvaukset ovat lisänneet paradoksaalisesti myös perinteisten varjoainekuvausten ja sepelvaltimoiden pallolaajennusten tarvetta. Toisaalta samalla kerroskuvauksen säderasituksella nähdään melkoinen alue sydämen ympäriltä. On esitetty, että on vastaavanlainen taitovirhe jättää tämä alue tutkimatta, kuin jos perinteisessä thoraxkuvassa ummistettaisiin silmät muilta kuin sydänlöydöksiltä.

Juhani Airaksinen

Virallinen eläkeikä kohottaa mielialaa

Lukuisten tutkimusten mukaan keski-ikäisten mielenterveys kohenee eläkkeelle siirtymisen aikaan. Usein ajatellaan, että työn aiheuttaman stressin poistuminen selittää mielialan kohoamisen. Englantilaiset tutkijat havaitsivat kuitenkin, että masennusepisodit vähenivät miehillä 90 % heidän täytettyään 65 vuotta ja naisilla 60 % heidän täytettyään 60 vuotta riippumatta siitä, olivatko tutkittavat kyseisen iän saavuttaessaan työssä vai eivät. Myöskään muiden mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden vakiointi ei hävittänyt tätä ikäefektiä. Samanlainen vähenemä havaittiin ahdistuneisuushäiriöissä. Psyykkisten häiriöiden vähenemät ajoittuivat siis virallisen eikä todellisen eläköitymisiän mukaan. Näyttääkin siltä, että sosiaalinen normi ja yhteisön odotukset - olla työssä viralliseen eläkeikään asti - vaikuttaa keski-ikäisten mielenterveyteen jopa enemmän kuin itse työ. Kun virallinen eläkeikä on saavutettu, on yhteisön hyväksymää olla poissa työstä.

Raimo K. R. Salokangas

Rituksimabi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa

Alle 60-vuotiaan potilaan paikallinen (ST I-II) diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on hoidettu aiemmin solunsalpaaja- ja sädehoidon yhdistelmällä. Nyt tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa potilaat saivat kuusi CHOP-tyypistä solunsalpaajakuuria rituksimabin kanssa (R-CHOP) tai ilman. Bulktuumorit sädehoidettiin. Kolmen vuoden seurannan jälkeen rituksimabia saaneista oli elossa 93 % ja pelkän solunsalpaajahoidon saaneista 84 %. Osa tutkimuksessa mukana olleista keskuksista oli hoitanut potilaita CHOEP-kuureilla. Etoposidi paransi hoitotulosta pelkkään CHOP-hoitoon verrattuna. Rituksimabin kanssa CHOP ja CHOEP olivat yhtä hyviä. Rituksimabi ei lisännyt toksisuutta. Potilaan ennustetta huonontavia riskitekijöitä olivat bulktuumori, jonka läpimitta oli yli 7,5 cm, ja koholla oleva laktaattidehydrogenaasi. Paikallisen hyvän ennusteen diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa R-CHOP näyttää tehokkaalta.

Sirkku Jyrkkiö

Klopidogreelitauko ja ohitusleikkauksen vuotokomplikaatiot

Varhain aloitettu klopidogreeli kuuluu sepelvaltimotautikohtauksen nykyhoitoon. Toisaalta kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ennen ohitusleikkausta on syytä pitää 5 vuorokauden lääketauko. Odotusaika aiheuttaa melkoisia käytännön ongelmia. CRUSADE-rekisteristä selviteltiin, kuinka suosituksia sovelletaan yhdysvalloissa. Vajaa 10 % rekisterin potilaista ohjautui ohitusleikkaukseen ja heistä vain 30 %:lle oli aloitettu klopidogreelilääkitys ennen leikkausta. Valtaosa potilaista leikattiin ilman lääketaukoa. Tässä ryhmässä tarvittiin verensiirtoja reilu kolmannes normaalia enemmän. Suositetun lääketauon jälkeen leikatuilla ei ylimääräistä vuotovaaraa havaittu. Lääketauko ei vaikuttanut kuolleisuuteen tai komplikaatioihin. Hoitokäytännöt vaihtelevat Suomessakin eikä ohitusleikkauspotilaita ole etukäteen aina mahdollista tunnistaa.

Juhani Airaksinen

Tupakointi heikentää haavojen paranemista

Haavan paraneminen on kudoksesta riippumatta tarkoin ajallisesti ja paikallisesti säädelty prosessi, jonka eteneminen voi hidastua tai estyä monista syistä. Haavan parenemista huonontavat esimerkiksi hypoksia tai infektio haava-alueella, diabeteksen tai ikääntymisen aiheuttamat muutokset sidekudoksessa ja sen osien synteesissä, tietyt ravintoainepuutokset ja eräät kroonisiin sairauksiin käytetyt lääkkeet. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että tupakoivilla on leikkausten yhteydessä enemmän keuhko- ja kardiovaskulaarikomplikaatioita. Jo vuosikymmeniä kliinikot ovat myös havainneet tupakoijien haavojen paranevan huonosti, mutta vasta 1970-luvun lopulta lähtien on tupakan eri aineosasten vaikutuksista haavan paranemiseen ollut käytettävissä kokeellisia eläintöitä ja kliinisiä tapaus-verrokkitutkimuksia. Useissa erityyppisiä leikkauksia käsittelevissä tutkimuksissa onkin todettu tupakoinnin olevan itsenäinen riskitekijä huonolle haavan paranemiselle (1,2) olkoon kyseessä sitten artroplastia, rintasyöpäleikkaus, hammaskirurginen toimenpide, gynekologinen laparotomia tai vaikkapa kasvojen kohotus. Tupakoinnin vaikutuksesta haavan paranemiseen on tässä lehdessä katsaus (s. 3203-8).

Ulpu Saarialho-Kere

Hormonikierukka runsaan kuukautisvuodon hoitona - kuka maksajaksi?

Kuukautishäiriöt ovat Suomessa yleisimpiä gynekologisten sairaalahoitojen syitä ja selittävät noin puolet naisten toimenpiteellisistä hoitojaksoista. Noin 5 % fertiili-ikäisistä naisista kokee kuukautisvuotonsa niin runsaaksi, että haluaa tutkimuksia tai hoitoa (1). Tämä tarkoittaa resurssien suuntaamista vuosittain yli 50 000 naisen hoitoon, joten hoitokäytäntöjä kannattaa järkiperäistää. Kansallisessa terveyshankkeessa esitettiin kohdunpoiston kiireettömän hoidon kriteerit ja Käypä hoito -suosituksessa ohjeistettiin runsaiden kuukautisvuotojen diagnostiikkaa, hoitoa sekä avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa.

Ritva Hurskainen, Anna-Maija Tapper

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat