Happosalpaus avuksi astmassa

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on varsin tavallista aikuisilla astmaatikoilla: esiintyvyydeksi on joissakin tutkimuksissa saatu 32-82 %. Ongelma voi olla oireeton tai siihen voi liittyä huomattavaa oireistoa. Happorefluksin on katsottu voivan pahentaa astmaa, ja siksi asian osalta on suoritettu hoito- ja lääketutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Maski ja hanskat vai avaruuspuku?

Uhkaavat hengitystieinfektioepidemiat ovat lisänneet kiinnostusta terveydenhoitohenkilökunnan suojautumismenetelmiin. Etenkin kokemukset SARSista ovat osoittaneet, että hoitohenkilökuntaa sairastui, vaikka tavanomaisia suojamenetelmiä noudatettiinkin. Kosketustartunnan lisäksi hengitystieinfektiot ymmärrettävästi tarttuvat myös pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Viimemainittuja on vaikea välttää toimenpiteissä, kuten intubaatioissa, bronkoskopioissa ja erilaisissa hengitysinterventioissa.

Heikki Arvilommi

Kosteusvauriomikrobit lisäävät ilmatieinflammaatiota

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat terveysongelmat (allergiaoireet, alveoliitit ym.) näyttävät olevan kasvussa koko länsimaailmassa. Suomalaiset Leino ym. tutkivat hengityselinoireisiin usein liitetyn Stachybotrys chartarumin inflammaatiota ja ilmatieärtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia hiirillä. Osoittautui, että allerginen tausta saattaa olla tässä merkittävä lisätekijä (hiirillä ovalbumiiniherkitys). Herkistetyillä hiirillä nenään annettu mikrobiuute aiheutti selvästi enemmän mm. bronkoalveolaarinesteen eosinofiili- ja neutrofiilikertymää sekä keuhkojen alueen granulomatoottista tulehdusta. Tuloksilla saattaa olla merkitystä suunniteltaessa kliinisiä ja epidemiologisia asiaa koskevia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas

Kolesterolilääkkeiden korvaukset täsmennettävä hoitosuosituksia vastaaviksi

Sydän- ja verisuonisairauksia hoitavien lääkäreiden erikoislääkäriyhdistykset (Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry., Suomen Kardiologinen Seura ry. ja Suomen Verenpaineyhdistys ry.) toivat 17.5.2006 päivätyllä kirjeellään julkisuuteen näkemyksiään hintalautakunnan (HILA) esillä olleisiin suunnitelmiin. Sittemmin HILA antoi 18.5. päätöksensä, jolla rajoitettiin atorvastatiinin ja rosuvastatiinin korvattavuutta hyperlipidemioiden hoidossa. Kansaneläkelaitos teki 4.7. oman päätöksensä ja antoi ohjeet tarvittavasta reseptimerkinnästä, jonka perusteella atorvastatiini ja rosuvastatiini ovat edelleen tietyissä tapauksissa korvattavia. Ohjeet ovat lyhyet ja ytimekkäät. Peruslinja on selvä, mutta erityisesti avohoidon lääkärit ovat tuoneet esiin runsaasti käytännön kysymyksiä.

Markku Savolainen, Juha Hartikainen, Seppo Lehto, Markku Kaste

Lännessä aika unohtaa ennakkoluulot

Tutustuin kesällä Kuopion yliopiston delegaation mukana Pekingissä ja Shanghaissa kiinalaiseen lääketieteeseen: sekä moderniin länsimaiseen että perinteiseen, lähinnä akupunktioon ja yrttilääketieteeseen perustuvaan osaamiseen. Näkemäni perusteella länsimaissa olisi aika unohtaa ennakkoluulot ja rohkeasti kokeilla akupunktiohoitoa esimerkiksi epilepsioissa.

Jouko Siivola

Onko probioottisten bakteerien käyttö luonnonmukaista ja turvallista?

Ihminen on luotu elämään mikrobien kanssa samassa ympäristössä. Elimistön normaalifloora muodostaa yhden suurimmista "elimistämme". Normaaliflooraan on kytketty myös terveysvaikutuksia, kuten takavuosien valkoisella ratsulla ratsastavan hapatebakteereja syövän ikinuoren pitkäikäisyys. Mikrobien käyttö lääkinnälliseen tarkoitukseen on viime aikoina lisääntynyt, ja mainoksissa vilahtaa mainosmiehen keksimiä nerokkaita, mutta tarkoitukseltaan avoimia termejä, kuten "pelastajabakteeri". Olemmeko siten palanneet vanhaan symbioottiseen suhteeseen mikrobien kanssa ylenpalttisen steriloinnin ja antibioottien käytön jälkeen? Tälle ilmiölle vastakkaisena trendinä on antibakteeristen aineiden käyttö yleistynyt mitä erilaisimmissa tuotteissa, kuten pesuaineissa, kynissä ja jopa kengissä. Purkista otettujen bakteerien käyttöön liitetään uskomus harmittomuudesta, mutta tiedämmekö, ovatko kaikki meille tarjotut ihmemikrobit turvallisia?

Asko Järvinen, Minna Salminen

Sterilisaatioiden määrä on romahtanut

Sterilisaatioiden määrä kasvoi viime vuosikymmenen puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen naisten sterilisaatioiden määrä on vähentynyt alle puoleen ja miesten sterilisaatiot kolmanneksella (kuvio 1). Taloustutkimuksen selvityksen mukaan vuosina Suomessa fertiili-ikäisistä naisista noin 14 % käytti sterilisaatiota ehkäisymenetelmänä vuonna 2003. Tämä osuus on nyt nopeasti pienenemässä. Nykyään sterilisaatioista noin 78 % tehdään naisille ja 22 % miehille. Miehen sterilisaatiotoimenpide on kylläkin helpompi ja nopeampi kuin naisen. Takavuosina jopa kampanjoitiin miesten sterilisaatioiden lisäämiseksi, mutta huonolla menestyksellä. Yhdysvalloissa naisten sterilisaatioita tehdään 700 000 vuodessa ja miesten sterilisaatioita yli 500 000 (1).

Oskari Heikinheimo, Jorma Paavonen

Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla

Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Farmakologisen synnytyskivun lievityksen vaikutukset vastasyntyneeseen

Lähes kaikki synnytyskivun lievityksessä käytettävät lääkkeet kulkeutuvat jossain määrin istukan läpi.

Eeva Nikkola, Vineta Fellman