Nurmilintu

Maailmani on ahdas ja pieni, se on samettitilkuista ommeltu päiväpeitto, häälahja Sirjeltä ja Janilta, jotka patikoivat paraikaa Madeiralla. Sirje on vapaa, yhtä vapaa kuin kauan sitten kun me istuimme junassa keskellä pimeää Puolaa. Sirje voi pakata rinkkansa ja lähteä, mutta minä en voi. Istun keskellä kirjavia tilkkuja ja pelkään.

Laura Honkasalo

Kettu, olet varastanut hanhen!

Iltapäivällä minuun iski noidannuoli. Kipu oli kauhea. Outi-Kaija Halppeenoja-Kryzstek otti minut vastaan ja tutkaili päätteeltä terveydellistä historiaani. Hän mutristi suutaan, kääntyi kohti ja äyskäisi vaativasti.

Aulikki Oksanen

Sluta inte skratta

Det är åt honom de skrattar, mamma och pappa. De skrattar för att de tycker om honom och vill vara tillsammans med honom och med varandra och skratta åt honom. Om han bara kunde få dem att fortsätta skratta. Om de kunde sitta här tillsammans hela kvällen och glömma bort att mullra och bomullsprata.

Märta Tikkanen

Uhvo

Uuvuttavan kuuma ja kiihkeä heinäpäivä oli puolessa. Pertin lähdettyä isän kanssa ladolle seipäänhakuun Sari ja Katja, pääkaupungista kotitaloon maalle kesälomalle tulleet opiskelijasiskokset, olivat jääneet hetkeksi kahdestaan pellolle. Äkkiä he huomasivat tuntemattoman tyypin tienvarsisaran toisessa päässä kokoilevan maasta heiniä hankoon ja nostelevan niitä seipäälle. Mies liikkui kehenkään katsomatta, rauhallisesti ja tärkeänä kuin täyttäen hänelle kuuluvaa velvollisuutta. Rennon oloinen hoikka kaveri lippalakki päässään, sinisissä verkkareissaan ja haalistuneessa t-paidassa. Vähän komeansorttinenkin säännöllisine piirteineen ja kuparinpunaiseksi päivettyneine nuorekkaan jäntevine olemuksineen. Niitä vaaleita suomipoikia, joiden kotoisen punakkaa niskaa ja häikäistyneesti illisteleviä silmiä ja kulmien varjoja katsellessa rupesi jotenkin tuntumaan kesältä.

Heikki Turunen

Vapaalla

Matkalla hotellille nainen päätti olla menemättä safarille seuraavana päivänä. Mitä hän siellä tekisi, kun ei edes liiemmin pitänyt luonnosta. Santokselle luvatut kuvat valkoisista sarvikuonoista voisi imuroida netistä, kukaan ei huomaisi eroa.

Terhi Heinäsmäki

Ruudussa Kaisa Leka ja yhden naisen titaanikapina

Naispiirtäjät toivat suomalaiseen sarjakuvaan omakohtaisuuden ja arkiset kokemukset ja avarsivat näin koko taiteenalaa. Tätä mieltä on sarjakuvapiirtäjä ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka. Hänen sarjakuvissaan esiintyvä proteesijalkainen hiirihahmo on piirtäjänsä alter ego. En ole nämä jalat, I´m not these feet, muistutti kuitenkin jo Lekan ensimmäinen sarjakuva-albumikin.

Liisa Koivula

Ryhmäteatterin näytelmä Helsingin taivaan alla testaa yhteiskunnan turvaverkkoja "Saattaa olla pienestä kiinni, kun elämältä menee pohja pois"

Helsingin taivaan alla tuulee kylmästi. Maiju ja Pepe Laineen perhe joutuu hurjaan syöksykierteeseen: isä jää työttömäksi nappitehtaalta ja alkoholisoituu, kun taas äiti pakertaa ylitöitä sairaanhoitajana, uupuu ja joutuu lopulta psykiatriseen sairaalaan. Laineen perheen vaellusta siivittää hurtti huumori. Lukuisat sivuhenkilöt antavat piristävät mausteensa arjen rujouteen.

Ulla Toikkanen

Vastarannan kiiski

- Mä oisin kuuskyt vuotta vanha mieluummin kuin aikuinen, lauloi nuori Kauko Röyhkä. Nyt mittarissa alkaa olla viisikymmentä. Vieläkö Röyhkä on rock?

Miia Soininen

Professori Matti O. Huttunen: Hiljainenkin kapina on parempi kuin alistuminen

Demokraattisissa yhteiskunnissa kapinointi nähdään usein vain nuoruuteen kuuluvaksi vaiheeksi. Nuoret sanovatkin mielipiteensä reippaasti, tunteella ja monasti aggressiivisestikin.

Marianne Jansson

Ei kapinalipun liehuttaja vaan kansalaisaktivisti

Kapinallisuus ei tunnu olevan muodissa. Jos "musatähdetkään eivät ole enää kapinallisia", kuten sanomalehti Kaleva äskettäin raportoi, ei ihme, jos nuoret lääkäritkään eivät tunnustaudu kunnolla kapinallisiksi.

Suvi Sariola