Uusi työkalu hoidon laadun varmistukseen

Lääketieteellisten hoitomuotojen kiihtyvä kehitysvauhti asettaa suuret vaatimukset sekä hoitaville lääkäreille että hoidon laatua tarkkaileville viranomaisille.

Martti Virtanen, Jarkko Vasenius, Otto Lindberg Marja Niemi, Ilkka Saario

Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa - Osa 3

Vanhemmuutta ja lasten pärjäävyyttä tukeva työskentely mielenterveysongelmaperheissä on toteutunut huonosti, vaikka se monissa perusterveydenhuollon toimintasuosituksissa ja ohjeissa katsotaan tärkeäksi.

Liisa Pietilä

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha EAPC:n kannanotto on suomennettu

Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen EAPC:n virallinen kanta eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan hyväksyttiin kesäkuussa 2003. Alun perin kannan määrittävä asiakirja julkaistiin englanniksi Palliative Medicine -aikakauskirjan maaliskuun 2003 numerossa. Nyt asiakirja on saanut virallisen suomenkielisen muotonsa. Alkuperäisen version julkaiseminen sai aikaan maailmanlaajuista ja ponnekasta keskustelua, ja mielipiteet vaihtelivat huomattavasti - kaikkiaan lehti julkaisi 55 kannanottoa 32 maasta. Jo tämä osoittaa, miten monisärmäisestä ongelmasta on kyse.

Marilène Filbet, Lars Johan Materstvedt

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha: EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys

Vuonna 1991 Euroopan parlamentissa käytiin keskustelua eutanasiasta, ja tämä keskustelu nosti eutanasiakysymyksen esille kaikilla tasoilla Euroopassa. Tämän jälkeen Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (European Association for Palliative Care eli EAPC) johtokunta isännöi kokousta, jossa oli mukana myös kaksi asiantuntijaa ja jonka tavoitteena oli auttaa yhdistystä muodostamaan kantansa eutanasiaan. Asiantuntijat ja johtokunta laativat tämän jälkeen asiakirjan, ja vuonna 1994 EAPC antoi ensimmäisen julkilausuman (Regarding Euthanasia), joka julkaistiin EAPC:n virallisessa aikakauskirjassa European Journal of Palliative Caressa (1). Helmikuussa 2001 EAPC:n johtokunta pyysi asiantuntijaryhmää muodostamaan eettisten kysymysten työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella asiaa laajasti ja neuvoa yhdistystä sen mukaan.

Lars Johan Materstvedt, David Clark, John Ellershaw, Reidun Førde Anne-Marie Boeck Gravgaard, Hans-Christof Müller-Busch Josep Porta I Sales, Charles-Henri Rapin

Vieraan luovuttajan istukkaveren kantasoluvalmisteista myönteisiä kokemuksia

Lääkärilehden 37/2005 Ajassa-palstalla (s. 3594-6) kerrottiin näyttävästi, että "Suomessakin aletaan pian tallettaa napaverta. Yksityisestä kantasolupankista talletuksen saa vain omaan käyttöön." Haluan kommentoida uutista lyhyesti.

Riitta Kekomäki

Ei-kaupallinen istukkaveripankkitoiminta on jo vakiinnuttanut asemansa maassamme

Maailman ensimmäinen onnistunut istukkaveren (napaveri) kantasoluilla tehty luuytimen vaihto suoritettiin USA:ssa 1989. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen istukkaveren kantasolusiirto tehtiin puolestaan vuonna 1994 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalla, jossa näitä toimenpiteitä sittemmin on tehty yhteensä 17 kpl ja tulokset ovat olleet hyviä (1,2,3). Lapsuusiän vaikeita verisairauksia tahi syöpää sairastavien potilaiden sisarusten istukkaveriyksiköitä ryhdyttiin tallettamaan näiden vaikeasti sairaiden lapsipotilaiden hoitoa varten alkuvuodesta 1994, ja tämä toiminta jatkuu Hyksin Lasten ja nuorten sairaalassa edelleen. Lapsipotilaiden sisarusten istukkaveriyksiköiden tallettamista varten tarvittava tutkimustyö käsitti 120 vapaaehtoisen äidin istukkaveriyksiköt, jotka kerättiin vuosina 1993-94. Tämän tutkimushankeen keskeiset tulokset on julkaistu jo vuonna 1997 (4).

Kim Vettenranta, Ulla Pihkala

Kuntayhtymän kirurgia on kilpailukykyistä

Julkisuudessa pohditaan jälleen, voidaanko terveydenhuollon tuottavuutta parantaa lisäämällä kilpailua. Mielestämme kilpailun lisääminen nykytilanteessa lisää myös kokonaiskustannuksia.

Reijo Haapiainen, Vesa Perhoniemi

Potilasvahinkovakuutus kuuluu keikkalääkärifirman asiakkaalle

Potilasvakuutuskeskus on ottanut tiedotteessaan (3/2005) kantaa ns. keikkalääkäreiden potilasvahinkovakuutukseen. Tiedotteessa todetaan, että työsuhteessa olevan keikkalääkärin työnantajan (eli keikkafirman) on ensisijaisesti huolehdittava potilasvakuutuksen ottamisesta.

Timo Strid

EVO-rahat jälleen taskusta toiseen

Valtion korvaukset yliopistosairaaloille terveystieteellisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta ovat kymmenessä vuodessa jääneet jälkeen 30 %, vaikka lääkäri- ja hammaslääkäritutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrät ovat kaksinkertaistuneet. Ensi vuonna tutkinnon aloittaa 1 055 opiskelijaa, mutta erikoislääkäritutkintokorvaus pienenee 30 %:lla ja kuukausikorvaus vähenee tämän vuoden 1 350 eurosta 1 225 euroon. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ja kuntayhtymät joutuvat siis lääkärikoulutuksen maksumiehiksi.

Sirpa Asko-Seljavaara

(Yliannos) ravitsemustiedettä lääkäreille

Jos lähes 700-sivuista kirjaa pitäisi luonnehtia muutamin sanoin, mieleen tulevat "perinteinen hyvätasoinen oppikirja" ja "ravitsemuksen perusteos".

Pertti Mustajoki, Marit Henriksson