HY-työryhmä: tutkimuseettinen ajokortti kaikille

Jokaiselle tutkimustyötä tekevälle, graduntekijöistä alkaen, ehdotetaan tutkimuseettistä ajokorttia Helsingin yliopistossa. Asiaa pohtinut työryhmä on laatinut yliopistolle toimintaohjelman, jonka tarkoituksena on ehkäistä tutkimuseettisiä ongelmia kaikilla tutkimuksen tasoilla ja antaa toimintaohjeet rikkomusepäilyjen käsittelemiseksi.

Tupakoinnin vähentäminenkin kannattaa

Tupakoinnin lopettamisen on osoitettu vähentävän keuhkosyöpävaaraa, mutta tupakoinnin vähentämisen vaikutusta on tutkittu harvemmin. JAMAssa julkaistussa tanskalaistutkimuksessa seurattiin keuhkosyövän ilmaantumista lähes 20 000 ihmisen aineistossa pisimmillään kolme vuosikymmentä. Aiemmin vähintään 15 savuketta päivässä polttaneilla, jotka olivat vähentäneet tupakoinnin puoleen, oli merkitsevästi pienempi keuhkosyöpävaara (riskisuhde 0,73) kuin säännöllisesti paljon polttavilla. Vielä pienempi riski oli niillä, jotka olivat aina polttaneet alle 15 savuketta päivässä (0,44). Keuhkosyöpävaara oli luonnollisesti pienin niillä, jotka eivät olleet koskaan polttaneet (0,09), ja pitkään tupakoimatta olleilla (0,17).

Psyykenlääkkeiden kulutus Suomessa yhä Pohjoismaiden huippua

Ahdistuslääkkeissä ja antipsykooteissa ylivoimainen ykkönen, unilääkkeissä kakkonen ja masennuslääkkeissä selvästi viimeinen. Siinä Suomen sijaluvut, kun vertaa pohjoismaisia lääketilastoja psyykenlääkkeiden kulutuksesta.

Janne Ora

Lasten kivun hoito on otettava vakavasti

Kipu on määritelmänsä mukaisesti aina subjektiivinen tuntemus, joka liittyy kudoksen vaurioitumiseen. Ihminen oppii kuvaamaan kipua varhaisempien kokemustensa johdattamana. Kivun kokemus on elimistölle epämiellyttävä tapahtuma, ja siksi siihen useimmiten liittyy myös tunneperäinen reaktio.

Olli Meretoja

Rokote on tärkeä - mutta niin on vammainen ihminenkin

Polioviruksen aiheuttamat epidemiat olivat yleisiä vielä 1950-luvun alussa. Käännekohta polion historiassa tapahtui rokotteiden käyttöönoton jälkeen. Vuosi 2005 on poliorokotteen keksimisen juhlavuosi. Yhdysvaltalainen lääkäri Jonas Salk kehitti 1950-luvun alussa injektiona annettavan inaktivoituja viruksia sisältävän rokotteen. Sitä alettiin käyttää vuonna 1955 eli 50 vuotta sitten. Melko pian poliorokote taltutti Suomessa ja muissa länsimaissa riehuneet epidemiat. Salkin rokotetta täydensi Albert Sabinin 1960-luvun alussa kehittämä suun kautta annettava heikennettyjä viruspartikkeleita sisältävä rokote. Tätä rokotetta sai lähes jokainen suomalainen vuonna 1985 sokeripalassa. Uusia akuutteja poliotapauksia ei ole maassamme sittemmin ilmaantunut. Poliovirus on vähitellen häviämässä maailmasta. Endeemisenä sitä vielä esiintyy joissakin Kaakkois-Aasian ja Afrikan maissa. Tehostettua poliovalvontaa täytyy kuitenkin edelleen jatkaa (1). Jos rokotuskattavuus heikkenee, riski uusiin epidemioihin on olemassa.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen

Lasten postoperatiivisen kivun lievitys: interventiona mielikuvaretkiäänite

Lapsista suurin osa kärsii leikkauksenjälkeisestä kivusta sairaalassa. Lasten kivun lievitys on usein vähäisempää kuin aikuisten.

Tarja Pölkki, Anna-Maija Pietilä, Katri Vehviläinen-Julkunen Helena Laukkala, Kai Kiviluoma

Lihasvammojen diagnostiikka ja hoitoperiaatteet

Lihasvamman voi aiheuttaa isku, venähdys tai leikkaava terävä esine. Lisäksi erilaiset lihassairaudet tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat johtaa lihaskudoksen vaurioitumiseen.

Minna Kääriäinen, Markku Järvinen

Keliakiaa sairastavien psyykkinen oireilu - gluteenittoman dieetin vaikutus lasten ja nuorten oireisiin

Hoitamatonta keliakiaa sairastavat lapset ja nuoret voivat saada psyykkisiä oireita, joille ovat tyypillisiä mielialahäiriöt, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä lisäksi aiemmasta poikkeava ärtyneisyys ja äkkipikaisuus.

Päivi Pynnönen, Matti Verkasalo

Kun varmaa tietoa ei vielä ole Perhelähtöinen tapa kertoa vastasyntyneen poikkeavuudesta

Vuosittain syntyneistä lapsista arvioidaan noin 2-3 prosentilla olevan synnynnäinen poikkeama tai vamma. Synnytyssalin henkilökunnalla tulisi olla valmiudet kertoa vastasyntyneen poikkeavuudesta vanhemmille.

Kaija Hänninen

Hyljekäsi

Perämeren hylkeenpyytäjät ovat vanhastaan tunteneet taudin nimeltä traanimyrkytys, hyljesormi tai hyljekäsi, mikä tarttuu helposti käteen hylkeen puremasta tai nyljettäessä hyljettä paljain käsin.

Tapani Tikkakoski, Sakari Räisänen, Simo Räisänen