78331 osumaa

Mitä tapahtui kliiniselle syöpälääketutkimukselle?

Syövän hoitojen kehittämisessä kliinisellä lääketutkimuksella on ollut keskeinen osuus. Satunnaistetut III faasin tutkimukset ovat vakiinnuttaneet liitännäislääkehoidot, jotka pienentävät rintasyöpää ja suolistosyöpiä sairastavien syöpäkuolleisuutta (1,2). Esimerkiksi Her-2-vasta-aine trastutsumabi vähentää taudin uusimista 40-50 % verrattuna lumelääkkeeseen potilailla, joiden kasvaimissa on Her-2-monistuma (3). Myös levinneen syövän hoitotulokset ovat parantuneet selvästi, mutta kehittämisen varaa on edelleen (2). Uudentyyppisiä syöpälääkkeitä (mm. kinaasi-inhibiittoreita, vasta-aineita, geeniterapiaa) testataan ensin I ja II vaiheen tutkimuksissa potilailla, joille näyttöön perustuvat hoidot on jo käytetty. Keskeisissä rooleissa kliinisissä tutkimuksissa ja hoitokäytäntöjen muokkaantumisessa ovat olleet akateemiset, lääketehtaista riippumattomat tutkijat. He ovat yleensä potilaita hoitavia lääkäreitä, jotka ymmärtävät sekä syövän biologisen että inhimillisen puolen ja joilla on riittänyt lisäksi innostusta alansa kehittämiseen.

Akseli Hemminki, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Vaikka seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen on osoitettu vähentävän valtimosairauksien riskiä, pienen kolesterolitason pitkäaikaisvaikutuksista kiistellään edelleen. Olemme seuranneet vanhuusikään saakka miesjoukkoa, jonka seerumin kolesterolitaso mitattiin 30-39 vuotta aiemmin.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Kirsi Rantanen Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A. Miettinen

Lyhyesti: Geneettinen syrjintä vältettävä rintasyövän geenitesteissä

Geneettisistä rintasyövän riskitekijöistä yleisimmät ovat BRCA1- ja BRCA2-mutaatiot. Koska näiden tekijöiden testaminen on lisääntynyt Yhdysvalloissa lähinnä valkoisten naisten keskuudessa, etnisen syrjinnän vaara on ilmeinen. Tutkimuksessa verrattiin BRCA1- ja BRCA2-mutaatioiden esiintymistä etnisen taustan mukaan tapaus-verrokkiasetelmassa. Samalla tarkasteltiin perheen syöpähistorian perusteella tehdyn mallituksen (BRCAPRO) paremmuutta suhteessa BRCA1:n ja BRCA2:n kantajiin. Tapauksiksi otettiin eri etnisistä ryhmistä henkilöitä, joilla oli vähintään kaksi rinta- tai munasarjasyöpään sairastunutta ensimmäisen tai toisen polven sukulaista. Tulosten mukaan mutaatiokirjo oli hyvinkin erilainen eri ryhmillä. Kuitenkin malli ennusti samalla lailla sekä afrikkalaista että eurooppalaista sukujuurta olevien henkilöiden rintasyövän geneettisen riskin. Rintasyöpäriskiä arvioitaessa tutkijat suosittavat ensimmäiseksi kaikille soveltuvaksi vaiheeksi perhehistorian selvittämistä. Koska nykyinen tieto BRCA-mutaatioista perustuu mannereurooppalaista ja juutalaista syntyperää olevien naisten tutkimustuloksiin, tutkimusryhmä vaatii asian laajempaa selvittelyä afrikkalaista sukujuurta olevien naisten ryhmässä.

Aulikki Nissinen

C. difficile tappaa - ja tulee?

Noin vuosi sitten kirjoitettiin tällä palstalla uudesta Clostridium difficile -tyypistä, joka tappoi Kanadassa. Se on sittemmin nimetty toksinotyyppi III, ribotyyppi 027 -kannaksi, jolla on kyky tuottaa moninkertaisia määriä A- ja B-toksiineja. Sitä pidetään hypervirulenttina bakteerina, joka aiheuttaa tavallista äkäisemmän ripulin ja ehkä sen takia myös leviää helpommin. Kanadassa se on levinnyt moniin sairaaloihin, samoin Yhdysvalloissa. Hälyttävää kyllä, sitä on tavattu myös Atlantin tällä puolen Englannissa ja Hollannissa.

Heikki Arvilommi

Inhalaatiosteroideista (sittenkin?) hyötyä COPD-kuolleisuuteen

Kova näyttö inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on puuttunut; ventilaatiofunktioihin perustuvan näytön tulkitseminen on ollut ongelmallista ja lähinnä on keskitytty viime vuosina tarkastelemaan mm. pahenemisvaiheiden estoa, sairaalahoidon tarpeen vähenemistä yms. Nyt näyttäisi seitsemän ison tutkimuksen (5 085 potilasta) tietojen yhdistämisellä löytyvän luotettavaa näyttöä vaikutuksesta kokonaiskuolleisuuteen. Mukana olivat LHS-2, CCLS, ISOLDE, EUROSCOP, TRISTAN sekä Szafranskin ym. ja Calverleyn ym. tutkimukset.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat