Painonlasku ja verkkomainen papulaarinen prurigo pigmentosa -ihottuma

Verkkomaisen pigmentaation aiheuttava ihottuma liittyi painonlaskuun eikä reagoinut tavanomaisille paikallishoidoille. Ihottuma rauhoittui vasta, kun painon lasku pysähtyi ja virtsassa todetut ketoaineet hävisivät.

Jussi Liippo, Eeva Vainio

Lyhyesti: Meta-analyysi: statiinit turvallisia ja tehokkaita

Yli 90 000 potilasta ja 14 tutkimusta käsittävä meta-analyysi statiinien tehosta ja turvallisuudesta keskimäärin 5 vuoden tutkimusjaksojen aikana osoitti, että statiinit laskevat kokonaiskuolleisuutta noin 12 % / 1 mmol:n LDL-lasku. Kuolleisuuden lasku selittyi kardiovaskulaaristen kuolemien vähenemisenä. Statiinit eivät lisänneet mitään syöpätyyppiä tai muita kuolemansyitä. Statiinit vähensivät sydäntapahtumia, aivohalvauksia ja revaskularisaation tarvetta noin viidenneksen / 1 mmol/l LDL -lasku, riippumatta kolesterolin lähtötasosta. Siten hoidon absoluuttinen hyöty riippui lähinnä potilaan kokonaisriskistä ja LDL-laskun suuruudesta, eikä mistään tietystä LDL:n tavoitetasosta - ainakin tasolle 1,5 mmol/l saakka. Hyöty näkyi jo ensimmäisen vuoden aikana, mutta suureni hoidon jatkuessa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Hyödyttääkö keuhkojen tilavuutta pienentävä leikkaus COPD:ssa

Keuhkojen tilavuuden pienentämistä on kokeiltu jo usean vuoden ajan vaikean emfyseeman hoidoksi. Kovaa tutkimustietoa operaation kustannusvaikuttavuudesta on ollut niukalti. Nyt julkaistussa meta-analyysissa kahdesta eri tutkimuksesta (CLVR ja OBEST) tätä osittain paikataan. Vertailussa oli leikkaus vs. konservatiivinen hoito. Kuolleisuudet olivat 5,6 % ja 5,1 % (6 kk). Operaation palliatiivinen vaikutus oli konservatiivista parempi. Pääkirjoituksessa pohditaan asiaa ja otetaan mukaan kolmas, isompi NETT-tutkimus, jossa todettiin ehkä paremminkin tietyn alaryhmän hyötyvän hoidosta, tietyn kärsivän kuolleisuuden lisästä. Miksikään taikatempuksi kirurgiaa ei voi suositella COPD-potilaille. Lisätutkimuksia kaivataan.

Hannu Puolijoki

Spesifinen immunoglobuliini on tehokas sikiökautisen sytomegalovirusinfektion hoito

Sikiön sytomegalovirusinfektio (CMV) on vakava tilanne, joka aiheuttaa keskenmenoja ja johtaa noin 10 prosentilla vastasyntyneistä selkeisiin neurologisiin ongelmiin. Mikäli äiti saa primääri-infektionsa raskauden aikana, noin 40 % sikiöistä infektoituu. Vaikka spesifistä CMV-immunoglobuliinia on käytetty vastasyntyneiden hoidossa yli 20 vuoden ajan, näyttöä sen hyödystä raskauden aikana tavatuissa riskitilanteissa ei ole ollut. Nyt tätä näyttöä on saatu, tosin satunnaistamattomassa, mutta muutoin vakuuttavasti tehdyssä tutkimuksessa. 181:n raskaana olevan äidin todettiin saaneen CMV-primääri-infektion raskauden aikana. 79:lle heistä tehtiin lapsivesipunktio, jossa 55 raskaudessa löytyi virusta tai sen DNA:ta lapsivedestä. 102 äitiä ei halunnut lapsivesipistoa. Jälkimmäisessä ryhmässä 37 äitiä hoidettiin kuukausittain annetulla immunoglobuliiniannoksella 100 U/kg. 31 niistä 55 äidistä, joiden lapsivedessä oli löydös, sai vahvemman immunoglobuliinihoidon, 200 U/kg , 10 halusi raskauden keskeytyksen ja 14 ei halunnut hoitoa.

Pertti Kirkinen

Rituksimabi voi auttaa hoitoresistentissä pemfiguksessa

Pemfigus vulgaris on nimestään huolimatta Suomessa varsin harvinainen, mutta kylläkin vakava autoimmuunitauti. Potilailla on autovasta-aineita epidermiksen tärkeiden soluliitosten rakenneproteiineja vastaan. Vaikka täsmällistä mekanismia ei tunneta, B-solujen tuottamat autovasta-aineet ja autoreaktiiviset T-solut yhdessä johtavat soluliitosten hajoamiseen. Tämä aiheuttaa iholle ja limakalvoille pinnallisia, mutta kipeitä rakkuloita, joita voi esiintyä laajoilla ihoalueilla samanaikaisesti. Taudin vakavuuden takia joudutaan käyttämään voimakasta immunosuppressiivista lääkitystä. Tästä huolimatta tauti ei aina pysy kurissa. Nyt julkaistu pieni tutkimus tuo uuden vaihtoehdon muulle hoidolle resistentin pemfiguksen hoitoon. Tutkimuksessa kokeiltiin monoklonaalista vasta-ainetta rituksimabia pemfiguksen hoitoon. Rituksimabi sitoutuu CD20-antigeeniin B-solujen pinnalla, mikä johtaa B-solujen apoptoosiin. Rituksimabia on jo aikaisemmin käytetty mm. tiettyjen lymfoomien ja eräiden autoimmuunitautien hoidossa. Tutkimuksessa rituksimabia annettiin pemfiguspotilaille kerran viikossa neljän viikon ajan. Kaikki viisi vaikeaa pemfigusta sairastavaa potilasta vastasivat hyvin hoitoon. Kolmella potilaalla tauti oli kokonaan remissiossa vielä 18-36 kuukautta myöhemmin. Vaikka tutkimusaineisto oli pieni, tulosta voidaan pitää hyvänä lisäesimerkkinä siitä, miten uudenaikaiset ns. biologiset lääkkeet voivat pureutua täsmällisesti kohteeseensa ilman perinteisen laaja-alaisen immunosuppression haittavaikutuksia.

Sirkku Peltonen

Urheilijan astma - uudet kriteerit arvioinnissa

Olympiaurheilijoista 9-55 %:lla on eri tutkimusten mukaan astma, frekvessi on muita lajeja korkeampi talviurheilussa ja uinnissa. Korkean ilmanalan harjoittelun on epäilty lisäävän oireistoa. Toisaalta on katsottu osan urheilijoista käyttävän lääkityksiä suorituskykyetua saadakseen, ja siitä syystä kansainvälisiä kriteerejä astman osoittamiseksi on tiukennettu, voisi sanoa osin hankaliksikin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kapesitabiinitabletit suolistosyövän liitännäishoitoon

Suolistosyövän hoitoon on käytetty fluorourasiilia jo 50 vuoden ajan. Fluorourasiilin käyttö leukovoriinin kanssa on vakiintunut leikkauksen jälkeisessä liitännäishoidossa. Suun kautta annosteltava kapesitabiini muuttuu solutasolla fluorourasiiliksi. Se on osoittautunut hyväksi hoidoksi etäpesäkkeisen taudin hoidossa. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 987 potilasta saamaan joko infuusiona annettavaa fluorourasiilin ja leukovoriinin yhdistelmää tai suun kautta annosteltavaa kapesitabiinia 24 viikon ajan. Potilailla oli leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt paksusuolen syöpä. Kapesitabiinia saaneiden potilaiden hoitotulos oli yhtä hyvä kuin fluorourasiilia saaneiden. Kolmen vuoden seurannan aikana kapesitabiinitryhmässä oli taudin uusiutumia jopa vähemmän kuin fluorourasiilia saaneilla (riskikerroin 0,87; p = 0,04). Kapesitabiinia saaneilla oli enemmän käsien ja jalkapohjien ihottumaa ja hoidon aiheuttamaa bilirubinemiaa. Flurourasiilia saaneilla taas todettiin neutropeniaa ja stomatiittia useammin. Kapesitabiini oli paremmin siedetty hoito. Kapesitabiini on vähintään yhtä tehokas kuin fluorourasiili paksusuolen syövän liitännäishoidossa.

Simvastatiini sopii lipidihoidon peruslääkkeeksi

Statiinihoidon kustannukset ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina muiden lääkehoitojen kustannuksia enemmän. Onkin aiheellista tarkastella, miten statiini tulisi valita, jotta päästäisiin sekä hoitotuloksen että kustannuksien kannalta optimaaliseen tulokseen. Keskittämällä lääkevalinnat ominaisuuksiltaan hyvään ja kustannuksiltaan edullisimpaan vaihtoehtoon, eli simvastatiiniin, voitaisiin vuosittain säästää yli 40 miljoonaa euroa.

Timo Klaukka, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkevaihto ei sovi epilepsian hoitoon

Kansainvälinen epilepsiajärjestö (The International Bureau for Epilepsy, IBE) korostaa, että jo pienetkin erot eri lääketehtaiden valmistamien epilepsialääkkeiden hyötyosuuksissa voivat johtaa kouristeluihin, jos potilaan lääkityksessä sovelletaan lääkevaihtoa. Järjestö korostaa, että hyvässä hoitotasapainossa olevan potilaan tulisi käyttää jatkuvasti samoja lääkkeitä ilman siirtymisiä lääkevalmisteesta toiseen. Vaikka geneeriset lääkkeet on todettu myyntiluvan käsittelyn yhteydessä samankaltaisiksi, lääkevaihtoon ei saisi ryhtyä ilman, että konsultoidaan hoitavaa lääkäriä. Järjestö ottaa asiaan kantaa, koska lääkevaihto on yleistynyt mm. EU-maissa eikä siitä ole kaikkialla annettu riittäviä ohjeita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpälääketarjonta vaihtelee Euroopan maissa

Karolinska Institutet on julkaissut selvityksen siitä, miten nopeasti Euroopan maissa on hyväksytty käyttöön uusia syöpälääkkeitä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja mitä syövän hoito maksaa. Tutkimuksessa oli mukana 19 maata. Itävalta, Espanja ja Sveitsi hyväksyivät nopeimmin uudet syöpälääkkeet, kun taas Britannia, Tsekin tasavalta, Unkari, Norja ja Puola pitivät perää. Tutkimuksessa tarkasteltiin 56:ta vuosina 1999-2004 hyväksyttyä tai käytössä ollutta syöpälääkettä sekä aivan uusimpia nk. täsmälääkkeitä. Terveysmenoista käytettiin syövän hoitoon Britanniassa 10,6 %, Ruotsissa 7,0 %, Suomessa 6,9 % sekä Norjassa ja Tanskassa 6,5 %. Osuus oli pienin eli 4,1 % Alankomaissa. Asukasta kohti laskettu syövän lääkehoito maksoi eniten Ranskassa (16 euroa), Italiassa ja Belgiassa 13, Ruotsissa ja Saksassa 12, Suomessa ja Norjassa 9 euroa, mutta Puolassa vain 5 euroa. Sairaalahoito muodostaa syövän hoidossa valtaosan kustannuksista ja lääkkeiden osuus kokonaiskustannuksista on alle 10 %. Selvitys kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa www.info.ki.se/ Cancer Report

Juhana E. Idänpään-Heikkilä