Terveyskeskusten lääkärivajetta paikataan entistä enemmän ostopalveluilla

Suomen terveyskeskuksissa on yhteensä 3 588,5 lääkärin virkaa, mikä on yli 300 virkaa enemmän vuoteen 2000 verrattuna. Nykyisistä viroista on kokonaan hoitamatta 306 eli 8,5 prosenttia. Merkittävää on se, että yli puolessa terveyskeskuksista kaikki lääkärinvirat oli hoidettu. Lähes joka neljännessä (22,7 %) terveyskeskuksessa lääkärivaje oli vähintään 20 prosenttia.

Gatesin säätiö rahoitti kansanterveyslaitosten yhteistyötä

Kansanterveyslaitosten yhteistyössä Suomen KTL:n kaltaiset kehittyneemmät laitokset voivat antaa pienemmille ja uudemmille laitoksille tieteellistä ja teknistä apua kansanterveystyön rakentamiseksi.

Descartes-palkittujen joukossa suomalaisiakin

Tutkimussarjassa miljoonan euron palkinto jaettiin viiden tutkimusryhmän kesken. Yksi palkituista on European Social Survey -ohjelma (ESS), jonka Suomen osuutta koordinoi Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Vastaavana johtajana toimii sosiaalipolitiikan ma. professori Heikki Ervasti.

Pekka Anttila jatkaa puheenjohtajana

Lääkäriliiton puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi 2006 helsinkiläinen sisätautilääkäri Pekka Anttila. Kausi on Anttilan kolmas. Varapuheenjohtajina toimivat tulevana vuonna lääketieteen tohtori Harri Hyppölä Kuopiosta ja ylilääkäri Mikko Valkonen Helsingin terveyskeskuksesta. Hallituksen varapuheenjohtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala lopetti ansiokkaan hallitustyöskentelynsä. Suomen yleislääkärien uusi hallitusedustaja vuodelle 2006 on Riitta Keskitalo. Lääkäriliitto kutsuu kunniajäsenekseen entisen toiminnanjohtajan Markku Äärimaan.

Mistä rahaa terveydenhuoltoon?

Samalla kun Suomen terveydenhuoltomenot ovat vääjäämättä nousemassa, kuntien taloudellinen ahdinko pahenee. Jos julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan kykene kehittymään, se ei voi olla enää kilpailukykyinen työnantaja tai miellyttävä työpaikka ja samalla vaarantuu potilaiden hoito. Jostakin terveydenhuoltoon on siis saatava lisää rahaa.

Heikki Pälve

Var ta pengar till hälso- och sjukvård?

Samtidigt som kostnaderna för hälso- och sjukvård i Finland oåterkalleligt fortsätter att öka, fördjupas kommunernas ekonomiska kris. Om den offentliga vården emellertid inte förmår utvecklas, är den inte längre en konkurrensduglig arbetsgivare eller en angenäm arbetsplats, och samtidigt äventyras vården av patienter. Någonstans ifrån måste alltså mer pengar fås till hälso- och sjukvård.

Heikki Pälve

Ihminen on päiväeläin

Lääkäriliiton hallitus on vuosia keskustellut yötyön ja pitkien työrupeamien aiheuttamista haitoista. Asian tärkeydestä on tullut viestejä yksittäisiltä lääkäreiltä ja nykyisin myös kokonaisilta työyhteisöiltä. Siitä on myös yhä enemmän tutkimusnäyttöä ja kansainvälisiä julkaisuja.

Olli Meretoja

Pandemia iski Suomeen... EU:n valmiusharjoituksessa

Sadattuhannet suomalaiset sairastuivat Aasiasta alkunsa saaneeseen influenssaan viime viikolla. Totta, mutta vain viranomaisten papereissa: suomalainen virkamieskunta harjoitteli influenssapandemian hallintaa kahden päivän ajan. Harjoitus osoitti, että pandemiaan varautumisessa ollaan oikeilla linjoilla, mutta parannettavaakin on - esimerkiksi viestiliikenteessä. Samalla selvisi, millaisia liitännäisvaikutuksia pandemialla voisi olla.

Janne Ora

Tehtävät ja työnjako selkiytyivät

Tartuntatautikysymykset kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin. EU:n yhteisharjoitus kuitenkin osoitti, että yhteistyö EU:n sisällä on tarpeen.

Sitkeät täit vaativat vaivannäköä

Täiongelma nostaa päätään etenkin syksyisin muuallakin kuin Suomessa. Päätäihavainnoista ilmoittaneissa tanskalaiskouluissa kammattiin 1 441 oppilasta ja 14 %:sta löytyi täitä. Täisaaliita uitettiin neljä tuntia täisampoiden tehoaineissa, permetriinissä tai malationissa, ja eloon jääneet katsottiin resistenteiksi. Näistä 29 koulun täinäytteistä 72 % oli resistenttejä permetriinille ja 35 % malationille.

Marianne Jansson