RDS-profylaksi beetametasonilla vaikuttaa myös loppuraskaudessa

Havainto antenataalin glukokortikoidin vaikutuksesta sikiön keuhkojen kypsyyteen on yli 35 vuotta vanha. Hoito on vakiintunut ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ja vakuuttava näyttö hyödystä on kohdistunut alle 35-viikkoisiin raskauksiin. Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa elektiivinen keisarileikkaus tehtiin raskauden 37. viikon jälkeen, havaittiin äidille annetun beetametasonihoidon vähentävän vastasyntyneen hengitysongelmia ja tehohoidon tarvetta myös näin pitkälle edenneissä raskauksissa (RR 0,46, 95 %:n lv 0,23-0,93). Vaikutus oli vastaava, mitä saavutettiin lykkäämällä keisarileikkauksen suoritus raskauden 39. viikon jälkeen tapahtuvaksi. Jälkimmäinen menettely on suomalainen käytäntö, ellei syitä varhaiseen keisarileikkaukseen ole.

Pertti Kirkinen

Masennus ja sykkeen vaihtelu sydänsairauden stabiilissa vaiheessa

Lukuisten tutkimusten mukaan masennus heikentää sekä akuutin sydäninfarktin että stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden ennustetta sekä uusien sydänkohtausten että kohonneen kuolleisuuden muodossa. Akuutissa sydäninfarktissa masennukseen liittyy alentunut sykkeen vaihtelu, minkä on oletettu olevan merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä ja selittävän depressioon liittyvän huonomman ennusteen. On epäselvää, onko sama mekanismi myös stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden kohdalla.

Raimo K.R. Salokangas

Aivoinfarktin tunnistaminen on helppoa - vai onko?

Aivoverenkiertohäiriön oireet riippuvat tunnetusti siitä, kumpaan aivopuoliskoon vaurio kohdentuu. Raajaoireiden ohella tyypillisinä oireina voidaan pitää vasemmalta aivopuoliskolta tulevaa afasiaa ja oikealta hemisfääriltä johtuvaa neglectiä. Oireiden tunnistamisen pitäisi siis olla helppoa - mutta onko näin? Saksalaiset tutkijat analysoivat prospektiivisesti vuosina 1997-2002 saksalaiseen stroke-rekisteriin 20 097 aivoverenkiertohäiriöpotilaasta (keski-ikä 69,9 vuotta) kerättyjä tietoja. Potilasta 597 hoidettiin liuotushoidolla ja liuotetuista 58 %:lla oli vasemman aivopuoliskon infarkti. Vasemman aivopuoliskon tapahtumia oli rekisteröity useimmin TIA-potilailla (2 166 vs. 1 336, p < 0,0001) ja aivoinfarktipotilailla (8 248 vs. 6 590, p < 0,0001), mutta ei aivoverenvuotopotilailla (912 vs. 845, p = 0,110).

Jaana Suhonen

Muistuta elinsiirtopotilastasi aurinkovoiteen käytöstä

Munuaisensiirtopotilaiden riski saada ihon okasolusyöpiä ja tyvisolusyöpiä on selvästi kohonnut immunosuppressiivisen lääkityksen vuoksi. Kumulatiivisen aurinkoaltistuksen merkityksestä kertoo se, että Irlannissa 40 %:lle munuaisensiirtopotilaista kehittyy ihosyöpä 20 vuoden kuluessa, kun taas Australiassa samassa ajassa syövän saa yli 80 % potilaista. Dublinissa tehtiin lähes 300 potilasta käsittävä tutkimus, jossa munuaisensiirtopotilaita kehoitettiin suojautumaan UV-valolta käyttämällä aurinkovoiteita. Tutkimus osoitti, että auringolta parhaiten suojautuvien potilaiden ryhmässä oli vähiten ihosyöpiä. Huolimatta valistuksesta aurinkovoiteiden käyttötavat eivät juurikaan muuttuneet. Vähiten suojautuivat ne, joiden ihosyöpäriski oli suurin.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Psykostimulanttien käyttö lisää gastroskiisi-riskiä

Gastroskiisi, synnynnäinen vatsanpeitteiden sulkeutumishäiriö, näyttää monin paikoin tulevan entistä yleisemmäksi. Riskiä lisää äidin nuori ikä, tupakointi, alkoholin käyttö ja matala sosioekonominen asema. Myös konseptiohetkellä ja alkuraskaudessa tapahtunut psykostimulanttien käyttö lisää tämän epämuodostuman esiintyvyyttä. Lontoossa tutkittiin gastroskiisi-lasta odottavien äitien hiusnäytteistä psykostimuloivien aineiden esiintymistä. Heistä 18 %:lla tavattiin amfetamiinijohdannaisia, kokaiinia, metadonia, bentsodiatsepiinia tai opiaatteja. Kontrolliryhmässä aineita ei havaittu. Havainto saattaa selittää gastroskiisin yleistymistä nuorten äitien raskauksissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Uusi myelooman itsenäinen ennustetekijä

Jo ennestään tiedetään, että myeloomaan sairastuneen potilaan elinennuste riippuu mm. taudin asteesta diagnoosihetkellä sekä seerumin beeta-2-mikroglobuliini- ja albumiinipitoisuudesta. Mayon klinikasta raportoidaan nyt uusi, myeloomapotilaiden elinajan itsenäinen ennustetekijä. Tutkijat mittasivat virtaussytometrisesti kiertävien plasmasolujen määrän potilaiden veressä diagnoosin aikaan - myeloomassahan juuri plasmasolujen määrä luuytimessä räjähtää. Ilmeni, että jos plasmasolujen määrä oli alle 10 jokaista 50 000:ta mononukleaarista verisolua kohti, oli potilaiden keskimääräinen elinaika 59 kuukautta, mutta jos niitä oli tätä enemmän, elinaika oli 37 kuukautta (p = 0,001). Kiertävien plasmasolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä.

Robert Paul

Nikotiinivalmisteiden markkinat 25 miljoonaa euroa vuodessa

Keskustelu nikotiinivalmisteiden myynnin sallimisesta muuallakin kuin apteekeissa jatkuu vilkkaana. Suomessa ja Norjassa näiden valmisteiden kulutus on pysytellyt vähäisempänä kuin muissa Pohjoismaissa, joista Islannissa kulutus on muihin maihin verrattuna monikertainen. Vuonna 2004 nikotiinivalmisteiden markkinat olivat meillä noin 25 miljoonaa euroa. Purukumit ovat selvästi suositumpia kuin lääkelaastarit, inhalaattorit ja imeskelytabletit.

Timo Klaukka

Miksi tyttövauva oksenteli? - tapauksen ratkaisu

Kolmen kuukauden ikäinen tyttö tuotiin lääkärin vastaanotolle oksentelun ja syömisvaikeuksien takia. Pituuskasvu ja lapsen suhteellinen paino olivat tavanomaiset, lapsen kokonaiskehitystaso oli hyvä, eikä poikkeavia löydöksiä havaittu. Äidin mukaan lapsi ei huolinut tuttipulloa, ja kun lapsi sai ohjeen mukaan pelkkää rintamaitoa, paino laski. Valvotuissa oloissa tehdyssä maitoaltistuksessa lapsi otti maitoa vastentahtoisesti ja lopulta oksensi noin kolmen tunnin kuluttua. Löydös tulkittiin viitteelliseksi mutta ei diagnostiseksi lehmänmaitoallergian suhteen, ja syömisongelmien takia lapselle päätettiin aloittaa lehmänmaidoton äidinmaidonkorvike. Syömisongelmien takia äidille oli avohoidossa opastettu syöttöletkun käyttö.

Kaija-Leena Kolho, Hannele Hedman, Johanna Politi, Raili Kauppinen

Minerva Krohn aloittaa Lääkärilehden kolumnistina

Lääkärilehden uusi kolumnisti, terveyskeskuslääkäri Minerva Krohn aloitti jo 16-vuotiaana lukiolaisena opiskelun Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Suvi Sariola

Lässähdys

Lehdessä kerrottiin, että meitä eurooppalaisia uhkaa lässähdys. Olemme elämäämme liian tyytyväisiä emmekä ponnistele tarpeeksi. Siksi kaikki lässähtää ja sitten emme enää ole tyytyväisiä. Niinistö varoitteli peräti luxemburgilaistumisesta, jossa keskiluokka odottelee vain suu auki kermaleivoksia ja punaviiniä. En ole käynyt Luxemburgissa, mutta se on kuulemma todella tylsä paikka. En halua Eurooppaan lisää tylsyyttä, vaikka punaviiniä olisi tarjolla kuinka. Sitä ei kuitenkaan voi mielin määrin juoda. Jos juo, lässähtää varmasti.

Minerva Krohn