Euroläkarutbildning: Finland mot resten av EU

Europeiska unionens direktiv har under de senaste tio åren reglerat utbildning och yrkesverksamhet på ett flertal sätt när det gäller finländska läkare. Detta har lett till att läkare i Finland nu omfattas av arbetstidslagstiftningen. Det tjänstedirektiv som fortfarande bereds kan likaså komma att reflekteras i verksamheten för finländska läkare samt i hälso- och sjukvården. EU fick agera käpphäst även den gången antalet specialiteter med början år 1999 rejält minskades i Finland. Emellertid reglerar EU inte på något sätt antalet nationella specialiteter; direktiven gäller endast arbetskraftens rörlighet.

Hannu Halila

Biopankki tallettaa arvokasta geenitietoa - mutta kuka tiedon omistaa?

Suomalaisissa laboratorioissa on talletettuna satoja tuhansia verinäytteitä. Ne sisältävät arvokasta tietoa nykyisestä ja tulevasta terveydestämme - jos putkiloiden sisältöä opitaan lukemaan ja tulkitsemaan oikein.

Ulla Järvi

Mitä kaikkea dna-näytteestäni saisi tutkia?

Olen luovuttanut verta lääketieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen tekijä tallettaa verinäytteeni biopankkiin, jossa näytteeni hajotetaan pieniin osiin, joiden sisältämää dna-tietoa käyttävät kymmenet, ehkä sadat tutkijat.

Ulla Järvi

Tsunamin jälkihoidosta kysely Viidennes evakuoiduista otti itse yhteyttä kuntaan

Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen tehtyjen selvitysten perusteella arvioidaan, että 10-20 prosenttia katastrofialueelta evakuoiduista on ollut psyykkisen jälkihoidon tarpeessa. Arvio pohjautuu kunnille tehtyyn kyselyyn.

Suvi Sariola

Terveydenhuollon työperäiset infektiot yhä harvinaisia

Kroonisten virusinfektioiden, kuten HIV-infektion ja hepatiittien, kantajien määrä on Suomessakin kasvanut, mutta huoli työperäisten tartuntojen yleistymisestä terveydenhuollossa ei ole käynyt toteen. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta työtapojen turvallisuuden parantuminen, toisaalta infektioiden kantajien parantunut hoito. Altistustilanteita kuitenkin sattuu.

Marianne Jansson

Resistenssihaasteet laajenevat

MRSA-epidemiat ja niiden torjuntatoimet ovat Suomessakin tulleet osaksi sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten arkea. Näiden sairaalabakteerien ei ole uskottu leviävän laitosten ulkopuolella, mutta epidemiologia on muuttumassa. MRSA-löydöksiä on eri puolilta maailmaa todettu henkilöiltä, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa. Nämä ns. CA-MRSA-kannat eivät yleensä ole olleet moniresistenttejä kuten sairaaloiden kannat, vaan useimmiten vastustuskyky on kohdistunut vain beetalaktaameihin ja joihinkin muihin antibioottiryhmiin. Epidemioitakin ne ovat eräissä maissa aiheuttaneet mm. varuskunnissa, lapsilla, synnyttäneillä, kamppailu-urheilijoilla, vankiloissa, huumeidenkäyttäjillä, HIV-positiivisilla ja mieshomoseksuaaleilla. Kosketustartunta on todennäköisin leviämistie. Tavallisin kliininen ilmentymä on ollut furunkuloosi, kertoi infektiolääkäri Janne Laine Taysista Tartuntatautipäivillä.

Sankkeri palaamassa tautikirjoon?

Lymphogranuloma venereum eli ns. neekerisankkeri on yllättäen lisääntynyt Länsi-Euroopassa kupan ohella. Esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa tartuntoja on löytynyt homomiehiltä ja joukossa on runsaasti HIV-positiivisia, kertoi professori Timo Reunala Taysista Tartuntatautipäivillä. Suomessa ei neekerisankkeria ole tiettävästi lähiaikoina tavattu. Tämä Chlamydia trachomatis -bakteerin serotyyppien L1-L3 aiheuttama tauti hävisi jokseenkin kokonaan 1930-luvulla sulfan tultua käyttöön. Bakteeri tarttuu limakalvorikkoumista ja infektio voi olla alkuvaiheessa pitkään piilevä.

Haimasyöpä on edelleen kova haastaja

Haimasyöpä on yleinen, huonoennusteinen ja vaikeaoireinen syöpä, jota on tutkittu intensiivisesti viime vuosikymmeninä. Suuressa eurooppalaisessa syöpäkokouksessa esitettiin viime viikolla uusia tutkimustuloksia, jotka osoittivat vain pientä parannusta potilaiden ennusteeseen.

Päivi Hietanen

Duodecim-palkittu Esa Kotilainen: Kliininen tutkimus tärkeä ennen selkäleikkausta

- Monipuolinen ja tarkka kliininen tutkimus on ehdottoman tärkeää ennen kuin tehdään leikkauspäätös, sanoo Turun yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Esa Kotilainen.

Ulla Järvi

Rintakehälle sädehoitoa saaneiden ei pitäisi tupakoida

Rintasyövän leikkauksen jälkeen annettava sädehoito estää tehokkaasti paikallisia uusimia, mutta saattaa joskus vaurioittaa sydäntä. Aiemmin ajateltiin, että tämä ongelma liittyi vain vanhanaikaisiin sädehoitotekniikoihin. Tanskalaisen ryhmän tulokset, joka esitettiin Pariisissa viime viikolla suuressa eurooppalaisessa syöpäkokouksessa, viittaavat kuitenkin siihen, että erityisesti vasemmalle puolelle rintakehälle annettu sädehoito lisää sydäntapahtumien (infarkti, angina pectoris ja sydämen vajaatoiminta) vaaraa edelleen. Retrospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 4 368 vähintään kymmenen vuotta sitten rintasyövän sairastanutta potilasta.

Päivi Hietanen