Ihosyövät nyt ja tulevaisuudessa

Ihomelanooman ilmaantuvuus on Suomessa kasvanut pitkään väestön kaikissa ikäryhmissä, kun taas kuolleisuus ihomelanoomaan on pysynyt suunnilleen ennallaan. Ilahduttavasti melanooman ilmaantuvuuden kasvu on osoittanut viime vuosina taittumisen merkkejä lähes kaikissa ikäryhmissä (1). Samanlainen kehitys on ollut havaittavissa myös muissa Pohjoismaissa ja hieman heikompana muissa Länsi-Euroopan maissa (2). Entisissä Itä-Euroopan maissa kasvun taittumista ei ole vielä todettavissa. Okasolusyövän ilmaantuvuuden kasvussa ei ole vielä havaittu vastaavaa muutosta. Tyvisolusyövän raportoidun ilmaantuvuuden kehitys on osoittanut kasvun lievää hidastumista (1).

Timo Hakulinen

Kuurojen lasten sisäkorvaistutteet: näyttöä on mutta keskustelu jatkuu

Sisäkorvaistute on apuväline, jolla syntymäkuurolle lapselle pyritään luomaan edellytykset kuulemiselle ja puhekielen oppimiselle. Tavoitteena on lapsen kuntouttaminen osaksi kuulevaa yhteisöä. Tulokset ovat nykyään erinomaiset: parhaassa tapauksessa kuuron lapsen puhe kehittyy normaaliksi ja lapsi pystyy kommunikoimaan ilman viittomakieltä, ja monet lapsista käyvät kuulevien lasten koulua. Implantaatio vaatii leikkauksen lisäksi useita vuosia kestävän kuntoutusprosessin.

Hans Ramsay

Voidaanko korvakäytävän tukkiva vahatulppa ehkäistä?

Korvakäytävän tukkiva vahatulppa on yleinen vaiva. Se voi aiheuttaa korvan tukkoisuutta, kuulon heikkenemistä, kutinaa, kipua ja lisätä korvakäytävän infektioherkkyyttä. Vahatulpan poisto vie terveydenhuollon resursseja ja on joskus kivuliasta ja hankalaa. Vaivan ehkäisystä ei kuitenkaan ole tutkimuksia. Tässä työssä selvitettiin paikallisesti annostellun ihoöljyn käyttöä vahatulpan ehkäisyssä.

Kimmo Saloranta, Tuomas Westermarck

Aikuisen hinkuyskä - vaara vauvalle

Hinkuyskätapausten määrä on kääntynyt uuteen nousuun; nykyään Suomessa joka neljäs diagnosoitu hinkuyskäpotilas on aikuinen.

Anu Kantele, Qiushui He, Jussi Mertsola

Influenssatalvi 2004-2005: veikattiinko väärää hevosta?

Viime talvena epideemisen influenssa A/H3N2-viruksen veikkaus osui oikeaan, mutta pohjoisen pallonpuoliskon rokotevirusta ei ehditty muuttaa viimeisimmän mallin mukaiseksi. Tästä huolimatta rokotuksen aikaansaama vasta-ainevaste oli tyydyttävä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Markku Toivonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu

Terbinafiinin aiheuttama vakava maksareaktio ja sen hoito MARS-albumiinidialyysilla

Kynsisilsan hoitoon yleisesti käytettyyn terbinafiinilääkitykseen liittyy vakavan maksavaurion riski. Potilaille täytyy muistaa kertoa haittavaikutusten mahdollisuudesta.

Teemu Takala, Veikko Moilanen, Helena Isoniemi

Onko mieli evoluution tuote?

Ruumiin ja mielen suhde on ikivanha filosofinen ongelma, jonka lääkäri kohtaa muun muassa psykosomatiikassa ja lumevaikutuksessa.

Ilkka Pyysiäinen

Lyhyesti: Heti osuva antibiootti tärkeä ESBL-infektioissa

ESBL (extended spectrum betalactamase) -entsyymiä tuottaviin sauvabakteereihin eivät tehoa edes kolmannen polven kefalosporiinit. Lisäksi monet niistä ovat resistenttejä aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille. Karbapeneemit sentään vielä purevat. Miten kohtalokas tällainen bakteeri on potilaalle, jos hoito ei heti osu? Kahdessa amerikkalaissairaalassa katsottiin kuuden vuoden ajalta potilaat, joilla oli ollut ESBL-kolibakteerin tai -klebsiellan aiheuttama infektio. Niitä löytyi 187. Jos potilaat eivät olleet saaneet kahden ensimmäisen vuorokauden aikana osuvaa antibioottia, kuolo korjasi joka viidennen. Osuvan hoidon ryhmässä kuolleisuus oli puolet pienempi. Huomattavaa oli, että virtsatieinfektioissa ei osuvan antibioottihoidon viivästyminen lisännyt kuolemia. Jos ESBL:n lisäksi bakteeri oli resistentti myös aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille, oli riski kuolla noin 15-kertainen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apua! ESBL ja nyt vielä karbapeneemitkin hajotetaan

Edellisessä jutussa käsiteltiin ESBL-bakteerien aiheuttamia ongelmia. Pahempaa on tulossa Atlantin takaa. New Yorkissa leviää Klebsiella pneumoniae, joka on ESBL-tuottaja, mutta myös karbapeneemille resistentti. Sille ei lyödy lääkettä. Eri sairaaloista kerätyistä klebsielloista 45 % oli ESBL-tuottajia ja niistä 3,3 % karbapeneemiäkin hajottavia. Kahdessa sairaalassa kanta levisi nopeasti ja ainakin 58 potilasta sai infektion. Heistä puolet kuoli kahden viikon sisään. Suurin osa näistä superbakteereista oli samaa ribotyyppiä eli ilmeisesti samaa kloonia. Lisää mutkia matkaan tulee sitä, ettei karbapeneemiresistenssiä ole ihan helppo laboratoriossa luotettavasti osoittaa.

Heikki Arvilommi

Kriittinen antibioottien käyttö ei lisää jälkitauteja

Mikrobilääkeresistenssin uhka on jarruttanut monissa maissa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioiden hoidossa. Pidättäytyminen antibiooteista on johtanut epäilyyn, että jälkitaudit voivat lisääntyä. Tätä pelkoa tukevia tutkimustuloksiakin on. Esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa käytetään vähän antibiootteja ja tilastojen mukaan näissä maissa on mastoidiitti yleisempi vaiva kuin monessa muussa maassa. Samansuuntainen tulos on saatu Englannissakin. Sieltä tulee tämä uusin tutkimus, joka nyt kyllä rauhoittaa pidättyväistä kollegaa.

Heikki Arvilommi