77890 osumaa

Vanhukset eivät mahdu hoitosuosituksiin

Iäkkäät ihmiset sairastavat yleensä useita sairauksia yhtä aikaa. Miten monisairaat vanhukset otetaan huomioon hoitosuosituksissa? Tätä selvitettiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin mm. verenpainetaudin, diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan, COPD:n, osteoporoosin, artroosin, eteisvärinän, hyperlipidemian ja sepelvaltimotaudin hoitosuosituksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten niissä oli otettu huomioon vanhusten erityispiirteet ja mahdollinen komorbiditeetti ja pohdittiinko niissä näytönastetta. Vanhuspotilailla on edessään enää rajallinen aika elämää. Siten keskeinen kysymys hoidossa on, missä ajassa hoidon hyöty tulee esille ja mitä elämänlaadun suhteen on saavutettavissa.

Kaisu Pitkälä

Pieni ASA-annos ei ehkäise syöpää naisilla

Noin 40 000 yli 45-vuotiasta amerikkalaista terveydenhuollossa työskentelevää naista osallistui satunnaistettuun, kontrolloituun ehkäisykokeiluun, jonka tarkoitus oli testata asetyylisalisyylihapon (ASA) ja E-vitamiinin merkitystä sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyssä. Alkutilanteessa terve koeryhmä sai 100 mg ASA:aa ja 600 IU:ta E-vitamiinia joka toinen päivä vertailuryhmän saadessa lumevalmistetta. Tulokset kymmenen vuoden seurannassa olivat selkeät. ASA ei ehkäissyt sairastuvuutta eikä kuolleisuutta syöpään yleensä. Sillä ollut myöskään vaikutusta eri kohde-elinten syövän ilmaantuvuuteen eikä kuolleisuuteen niihin. E-vitamiinin samanaikainen saanti ei vaikuttanut tuloksiin. Ainoan poikkeuksen teki keuhkosyöpä, jolta ASA suojasi. Tuloksia käsitellään lehden kahdessa pääkirjoituksessa, joissa molemmissa korostetaan tutkijaryhmän yksiselitteistä johtopäätöstä terveellisten elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja erityisesti tupakoimattomuuden, tärkeyttä syövän ehkäisyssä. Avoimeksi kysymykseksi edelleen jää, ovatko tulokset samoja terveillä miehillä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Ohitusleikkaus vai pallolaajennus munuaispotilaalle?

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on tavallista huonompi sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen että varsinkin perinteisen pallolaajennuksen jälkeen. Suuren ARTS-tutkimuksen jälkianalyysi on ensimmäinen satunnaistettu vertailu revaskularisaatiomenetelmien vaikutuksista monisuonitautia ja lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden (n = 142) ennusteeseen. Munuaispotilaiden kuolleisuus oli 5 vuoden seurannassa noin kaksinkertainen kummassakin hoitoryhmässä. Sydänkuolleisuus oli vain hieman normaalia suurempi ja odotetusti ainoa menetelmien välinen ero oli suurempi uusintatoimenpiteen tarve pallolaajennuksen jälkeen. Tämän pienen tutkimuksen valossa voidaan pallolaajennusta metalliverkkoputken asennuksineen harkita myös munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan revaskularisaatioon edellyttäen, että toimenpiteessä käytettävä varjoainemäärä saadaan pidettyä pienenä ja ahtaumat soveltuvat hyvin pallohoitoon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Muista splenektomiapotilaan rokotukset

BMJ:n pääkirjoituksessa muistutetaan, että vamman jälkeisen tai hoitotoimenpiteenä tehdyn pernan poistoleikkauksen yhteydessä on muistettava rokottaa potilas hemofilusta, meningokokkia ja pneumokokkia vastaan. Elinaikainen riski saada näiden bakteerien aiheuttama vaikea infektio (jossa kuolleisuus on 50 %) on 5 %. Rokotuksilla riskiä voidaan vähentää. Ja jos splenektomiapotilas saa infektion, on infektio hoidettava tehokkaasti ja sassiin. Häkellyttävää, mutta totta on, että Skotlannissa on rokotettu vain 13 % potilaista, jotka ovat menossa elektiviseen splenektomiaan.

Robert Paul

Kaikki ruttojuurivalmisteet eivät ole turvallisia

Euroopassa on kaupan useita ruttojuurta sisältäviä rohdostuotteita, joita markkinoidaan päänsärkyyn ja heinänuhaan. Parissa alustavassa, ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa eräillä ryhmän tuotteilla onkin todettu vähäistä, migreenikohtauksia ehkäisevää ja allergista nuhaa lievittävää vaikutusta. Ongelmana ovat markkinoilla olevat huonolaatuiset ruttojuurivalmisteet, jotka saattavat sisältää maksatoksisia pyrrolitsidiinialkaloideja.

Anna-Liisa Enkovaara

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - tapauksen ratkaisu

Metabolista oireyhtymää sairastava 75-vuotias naispotilas hakeutui omalääkärinsä vastaanotolle polttavien alavatsakipujen vuoksi. Kivut olivat alkaneet kaksi vuotta aikaisemmin eräänä aamuna, ja ne olivat voimakkuudeltaan huomattavasti kovempia kuin ylävatsakivut, joita potilaalla oli ollut jo vuosia. Potilas kuvaili kipuja synnytyspoltoiksi. Kipu invalidisoi potilasta ja laukaisi paniikkihäiriö-tyyppisen oireilun. Potilas joutui aamusta alkaen käyttämään vahvoja kipulääkkeitä ja istui jalat ylhäällä lepotuolissa aamupäivän. Henkisesti vireän potilaan elämänlaatu huonontui dramaattisesti. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin palpaatioarkuus alavatsalla, eivätkä laajat laboratorio- tai radiologiset tutkimuksetkaan tai endoskopiat selvittäneet vaivan syytä.

Anna-Kaisa Pere, Pentti Lohela, Raili Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030