Kuka tarvitsee terveydenhuoltoa - terveet vai sairaat?

...kysyi kokenut englantilainen yleislääkäri Iona Heath jokin aika sitten BMJ:n keskustelupalstalla. Heath otti vahvasti kantaa nykyiseen vauraissa maissa toteutettavaan lääketieteeseen. Pyysimme viittä suomalaista terveydenhuollon tai lääketieteen asiantuntijaa kommentoimaan Heathin kirjoitusta. Mitä mieltä he ovat nykylääketieteen preventiouskosta? Entä Heathin ehdottamasta farmaseuttisesta Tobinin verosta?

Kannatettavia ja "ihan pöhköjä" ajatuksia

Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä FinOHTAsta katsoo Iona Heathin esiin nostamia kysymyksiä terveydenhuollon menetelmien ja terveystalouden näkökulmasta: kun vaihtoehtoisia tapoja käyttää varoja on niin monia, on kysyttävä, mikä on paras tapa saada lisää terveitä elinvuosia käytettävissä olevalla rahalla.

Suvi Sariola

Akatemia ja Tekes houkuttelevat ulkomaalaisia osaksi tiedeyhteisöämme

Ulkomaisia huippututkijoita houkutellaan osaksi suomalaista tiedeyhteisöä Suomen Akatemian ja Tekesin voimin.

Ulla Järvi

Lasten palovammojen hoitoa kokeiltu keinoihokudoksella

Sveitsissä on kokeiltu hoitoa, jossa keinoihokudosta käytettiin lasten syvien toisen ja kolmannen asteen palovammojen hoitoon. The Lancetin verkkoversiossa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että sikiön ihosta kasvatettu keinoiho on mukautuvaa ja muuntautumiskykyistä, eikä sen käyttö vaadi kaksivaiheista kirurgista hoitoa kuten käytettäessä potilaan omaa ihosiirrettä tai saatavilla olevia keinoihovalmisteita.

Maira Palosuo

Misoprostolin käyttö tehokasta varhaisten keskenmenojen hoidossa

Misoprostoli on osoittautunut tehokkaaksi hoitokeinoksi varhaisissa keskenmenoissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 652 varhaisen keskenmenon saanutta naista: heistä 491:lle annettiin misoprostolia 800 µg, ja muille tehtiin kaavinta. Hoito epäonnistui 16 prosentilla misoprostoliryhmään kuuluvista potilaista ja 3 prosentilla naisista, joille oli tehty kaavinta. Kohdun limakalvon tulehdus tai verenvuoto tuli noin 1 prosentille.

Ulla Toikkanen

Kuppatartunnat vähentyneet

Kuppatilanne on rauhoittunut Suomessa viime vuosina, joskaan 1990-luvun alkuvuosien muutaman kymmenen tartunnan tasolle ei ole päästy. Viime vuonna kuppatartuntoja ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 109, tänä vuonna ilmoituksia on kertynyt elokuun puoliväliin mennessä 76.

Marianne Jansson

Oulun seudulla kokeillaan uutta mallia jonojen purkuun

Oulun seudulla pyritään saamaan sairaaloiden leikkaussalit nykyistä tehokkaampaan käyttöön uuden liiketoimintamallin avulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiö perustivat elokuussa Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n, joka leikkaa omistajiensa tiloissa sairaanhoitopiirin jonossa olevia potilaita. Leikkaukset tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin leikkaussalit eivät ole julkisen sektorin käytössä.

Katja Patronen

Vetovoimaa vanhustyöhön -hanke kaataa raja-aitoja

- Yhteistyön vähäisyys eri ammattiryhmien välillä näyttää olevan vanhustyön suurimpia ongelmia juuri nyt. Raja-aitoja esiintyy muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä. Kun vanhus kotiutuu terveyskeskuksesta, niin kotihoito ei aina saa siitä tietoa. Hajallaan oleva tieto saattaa johtaa siihen, että vanhuksia pompotellaan paikasta toiseen, toteaa dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopiston taloustieteiden laitokselta. Hän toimii Vetovoimaa vanhustyöhön -kehittämis- ja tutkimushankkeen koordinaattorina.

Ulla Toikkanen

Tutkimus: Espanjantauti jäi Suomessa sodan varjoon

- Maailmanlaajuisen virusinfektion tappavuus on suuri mysteerio, mutta pandemian laajuuteen ja tuhoisuuteen vaikuttavat aina kunkin maan yhteiskunnallinen tilanne, talous ja kehittyneisyys, tutkija Eila Linnanmäki sanoo.

Hilkka Lahti

"Mato päivässä" pitää astman loitolla?

Lähes joka kolmannella yläasteikäisellä brittilapsella on astman oireita. Allergioiden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Ulla Järvi