Skeptisiä näkemyksiä AKE-lääkkeiden vaikuttavuudesta

Koliiniesteraasi-inhibiittoreiden (AKE-lääkkeiden) vaikuttavuuden kliinisestä merkityksestä on keskusteltu siitä lähtien kun ne markkinoille tulivat. Valtaosa lääketutkimuksista on ollut lyhyitä, kestoltaan 24-48 viikkoa, ja ennen AD2000-tutkimusta yksikään satunnaistettu tutkimus ei pyrkinyt selvittämään kliinikkoja askarruttanutta kysymystä - pystyvätkö AKE-lääkkeet lykkäämään Alzheimer-potilaiden laitoksiin joutumista. AD2000-tutkimuksen negatiivista tulosta ja potilaskadon ongelmia on puitu nyt vuoden ajan, ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa pohditaan, kannattaako lääkkeitä suositella lainkaan. Tähän saumaan BMJ julkaisi uuden systemoidun katsauksen AKE-lääkkeistä.

Kaisu Pitkälä

Gabapentiini auttaa, kun estrogeeni ei käy vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Yli puolella menopaussi-ikäisistä naisista on hypotalamisen endorfiinimetabolian vaihtelusta seuraavia hankalia vasomotorisia oireita, kuumia aaltoja. Estrogeenikorvaushoito on tunnetusti erinomainen apu näissä ongelmissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on vaihdevuosien hormonihoidon turvallisuus kyseenalaistettu vahvasti, erityisesti rintasyöpäriskin kohoamisen takia. Samoin hiljakkoin todettiin, että rintasyövästä parantuneiden naisten estrogeenikorvaushoito lisää heidän syöpänsä uusiutumisriskiä. Tämä riski vaikeuttaa rintasyövästä parantuneiden naisten vaihdevuosiongelmien lääkitystä.

Pertti Kirkinen

HIV-hoito, lääketieteellinen ihmekö?

Vuosikymmen sitten HIV-diagnoosi oli kuolemantuomio, eikä näköpiirissäkään ollut mitään tehokasta hoitoa. Vieläkään tauti ei parane hoidolla, mutta kuolemantuomio on muuttumassa elinkautiseksi. Muutoksen on saanut aikaan HAART (highly active antiretroviral therapy) eli yhdistelmähoito kolmella tai neljällä lääkkeellä, mukana käänteiskopioijan ja proteaasin estäjiä. Niillä saadaan potilaat säilymään työkykyisinä ja elossa sekä vältetään kalliita sairaalahoitoja.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astma ja allergiat yhteydessä epäsäännöllisiin kuukautisiin

Lähinaapureissamme (DK, EST, ICE, N, S) tehtiin 8 588 naisen 8 vuoden mittainen seurantakyselytutkimus, mukaan otettiin 6 137 hormoneja käyttämätöntä; raskaana olevia ei kelpuutettu. Tavoittena oli selvittää astman ja allergioiden sekä kuukautisvuotojen säännöllisyyden yhteyttä. Osoittautui, että astman epäsäännöllisille kuukautisille aiheuttama riski oli 1,54, heinänuhan 1,29, ja jos heinänuha oli edeltänyt astmaa, OR oli 1,95 (ikä 25-42 v). Riskit olivat samaa luokkaa lääkityksiä näihin sairauksiin käyttävillä. Epäsäännölliset kuukautiset olivat yhteydessä astman puhkeamiseen nuoremmilla (OR 1,58), mutta ei enää ikäryhmässä 42-54 v. Tutkijat epäilevät löydosten takana olevan metabolisia tai kehitykseen liittyviä tekijöitä, ehkä insuliiniresistenssi? Allergisten sairauksien lääkehoito ei näyttäsi selittävän havaintoja.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariini + ASA koronaarisyndrooman jälkeen

Meta-analyysin mukaan näyttää siltä, että vaikka potilas käyttää ASA:aa hänelle kannattaa aloittaa varfariini akuutin koronaarisyndrooman jälkeen. Kun näet verrattiin koronaarisyndrooman jälkeistä sairastuvuutta, kombinaatiohoitoryhmässä akuutin infarktin riski väheni 44 % (64-31 %), aivoinfarktin 54 % (73-23 %) ja sydämen revaskularisaation todennäköisyys 20 % (37-5 %) pelkällä ASA.lla jatkaneisiin verrattuna hoitoa seuraavan vuoden aikana. Merkitseviä vuotoja tosin oli kombinaatioryhmässä 2,5 kertaa (1,7-3,7) enemmän kuin pelkällä ASA:lla jatkaneiden ryhmässä, mutta kuolleisuus oli samaa luokkaa. Jos siis potilaalla ei ole suurentunutta vuotoalttiutta, kannattaa akuutin koronaarinsyndrooman jälkeen hänelle tarjota ASA:n lisäksi varfariini, sillä kardiovaskulaarihyöty on suurempi kuin vuotoriski.

Robert Paul

Lääkevaihto on alentanut masennuslääkityksen kustannuksia

Masennuslääkkeiden käyttö yleistyy edelleen. Hoidon keskimääräinen hinta on kuitenkin laskenut, ja lääkitys maksaa nykyisin kuukaudessa noin 27 euroa käyttäjää kohden. Ennen lääkevaihdon käyttöönottoa summa oli kymmenisen euroa suurempi. Sitalopraamia käytetään eniten, mutta uudemmista aineista etenkin mirtatsapiinin ja venlafaksiinin suosio on ollut kasvussa. Myös essitalopraamin käyttö on kasvanut nopeasti.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Sinikka Rajaniemi

Kiistaa paroksetiiniin liittyvästä itsemurhariskistä

SSRI-masennuslääkkeiden tuoteselosteisiin liitettiin äskettäin varoituksia lapsilla ja nuorilla esiintyvästä itsemurhavaarasta, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2003;58:3675 ja 4017, 2004;59:3839 ja 2005;60:1903). Norjalainen tutkijaryhmä on tehnyt meta-analyysin SSRI-masennuslääke paroksetiinin (Seroxat/ Paxil, GlaxoSmithKline) yhteensä 16 julkaisemattoman, aikuisilla tehdyn kliinisen tutkimuksen tuloksista. Nämä ovat vanhempia tutkimuksia, jotka eivät olleet mukana Britannian viranomaisen (MHRA) tänä vuonna julkaisemassa analyysissä. Tutkimuksissa paroksetiinia saaneista 916 potilaasta seitsemän yritti itsemurhaa, kun lumehoidolla olleista 550 potilaasta samaa yritti vain yksi. Tutkijat esittävät lääkkeeseen lisävaroituksia aikuisten itsemurhavaarasta. Valmistaja myöntää vaaran liittyvän hoidon alkuvaiheeseen, mutta kritisoi valikoiduista tutkimuksista tehtyä meta-analyysiä ja viittaa lääkkeen noin 40 tutkimusta käsittävään aineistoon, jonka nojalla myyntilupa myönnettiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tarvitseeko sikiö kipulääkitystä abortissa?

Tiedelehti JAMA:n päätoimittaja on tulilinjalla hyväksyttyään julkaistavaksi sikiön kivun tuntemista käsitelleen artikkelin, jonka tekijöistä yksi oli toiminut vapaata aborttia ajaneessa järjestössä ja toinen abortteja tekevässä klinikassa. Yhdysvaltojen kongressissa on käsittelyssä lakiehdotus, joka mm. velvoittaisi lääkärin neuvottelemaan äidin kanssa sikiön kipulääkityksestä, jos abortti tehdään 20. raskausviikon jälkeen. Em. tutkimus päätyi toteamaan, että sikiölle kehittyy toimiva talamokortikaalinen mekanismi kivun tuntemiseen vasta 29.-30. raskausviikon jälkeen. Tutkijoiden mukaan sikiön suoran anestesian tai analgesian tehokkuudesta on lisäksi vähän näyttöä, samoin kuin sen turvallisuudesta äidille. JAMA:n päätoimittaja ei ollut tietoinen tutkijoiden taustoista, mutta olisi julkaissut artikkelin joka tapauksessa, koska käytetty tutkimusmenetelmä oli validi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU-maat siirtyvät selkokielisiin tuoteselosteisiin

Lokakuun lopussa voimaan tulevat uudet EU:n lääkelait edellyttävät lääkevalmisteiden tuoteselosteilta helppolukuisuutta. Lääkkeen valmistajan on konsultoitava lääkkeen käyttäjäksi tulevaa potilasryhmää varmistaakseen, että tuoteseloste on helposti luettava, selkeä ja sopiva käyttöohjeeksi. Saadakseen tuotteelleen myyntiluvan valmistajan on esitettävä viranomaiselle selvitys suoritetusta konsultaatiosta. Potilaiden konsultaatio tehdään vain yhden maan kielellä, mutta tuoteseloste käännetään kaikkien EU-maiden kielille. Kirjaimellisesti tehty käännös voi olla vaikeasti ymmärrettävä, kun tiettyjen fraasien sanatarkka kääntäminen voi aiheuttaa hämmennystä. Sen vuoksi EU:n ohje korostaa joustavuutta, kunhan asian merkitystä ei muuteta. Siirtyminen kapulakielestä selkokieleen saattaa helpottaa lääkäriäkin tuoteselosteiden tulkinnassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Insuliinivalmisteiden poistuminen arveluttaa

Diabetesjärjestöt ovat käynnistäneet Britanniassa keskustelut insuliinivalmisteiden tuottajien ja viranomaisten kanssa varmistaakseen markkinoilta poistumassa olevien insuliinivalmisteiden saannin jatkossakin. Monet valmisteista ovat Novo Nordiskin yli 30 vuotta käytössä olleita tuotteita, joiden käyttö on vähentynyt ja korvautunut uudemmilla insuliinivalmisteilla. Joidenkin diabetespotilaiden voi kuitenkin olla vaikea siirtyä uudempiin valmisteisiin. Poistumassa oleviin lääkkeisiin kuuluu mm. Novo Nordiskin Actrapid, Monotard ja Ultratard sekä Lillyn Humulin ja Sanofi Aventiksen Insuman -valmisteita. Menossa on ilmeisesti siirtymäkausi, jonka seuraukset heijastunevat muihinkin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä