Suurin osa Pirkanmaan terveyskeskusten potilaista tyytyväisiä

Yli 60 prosenttia pirkanmaalaisten terveyskeskusten asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tampereen yliopistossa tehdyn kyselyn tarkoituksena oli auttaa terveyskeskuksia parantamaan palveluaan.

Ulla Toikkanen

Autismi yleisempää kuin on luultu

Autistista oireyhtymää esiintyy kahdella lapsella tuhannesta: esiintyvyys on lähes neljä kertaa yleisempää kuin aikaisemmin tutkimuksissa on esitetty. Autismi esiintyy harvoin yksin, ja henkilöllä voi olla samanaikaisesti useita diagnooseja. Aiemmin ajateltiin, että kehitysvammaisuutta esiintyy jopa 80 prosentilla autismidiagnoosin saaneista ihmisistä.

Ulla Toikkanen

10 000 vastasyntynyttä kuolee joka päivä - avun esteenä poliitiikka ja talous

The Lancet -lehden teemanumerossa pohditaan vastasyntyneiden kuolleisuutta laajasti. Vuosittain maailmaan syntyy neljä miljoonaa lasta kuolleena ja toiset neljä miljoonaa kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana. Lapsikuolleisuuden alentaminen ja äitien terveys ovat osa YK:n vuosituhatjulistusta, jonka tavoitteisiin pääseminen edellyttää rahan lisäksi poliittista hyvää tahtoa ja eri tahojen yhteistyötä.

Maria Kuronen

Sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluun ennuste ei ole muuttunut

Sepelvaltimotauti on monimuotoinen sairaus, jonka vakavimpien ilmenemismuotojen, sydänperäisen äkkikuoleman ja sydäninfarktin, yleisyyttä on Suomessa pitkään pystytty tarkkaan seuraamaan. Suurin huomio on perinteisesti kiinnitetty kuolleisuuden ja sydäninfarktin ilmaantuvuuden kehitykseen, mutta yli puolen vuosisadan ajan on selvitetty myös sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluuta. Sepelvaltimotauti on ollut yksi suomalaisten tärkeimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista. Niinpä sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluuta selvitettiin monissa tutkimuksissa, joissa potilasaineistot olivat 1960- ja 1970-luvuilta. Tältä ajalta on peräisin myös laajalti kansainvälistä mainetta niittänyt sydäninfarktipotilaiden kuntoutuksen tehokkuutta osoittanut suomalainen pioneeritutkimus (1).

Antti Reunanen

Palaako potilas työhön ensimmäisen sydäninfarktin jälkeen?

Eläketilastoissa iskeemisen sydänsairauden osuus työkyvyttömyyden perusteena on pienentynyt olennaisesti parinkymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan ei ole ollut selvää käsitystä, kuinka moni ensimmäisen sydäninfarktin sairastaneista henkilöistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle sairastumistaan seuraavina vuosina.

Helena Hämäläinen - Lauri Virta - Juhani Mäki - Ilmo Keskimäki, Markku Mähönen - Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana

Äidin hoitamaton psyykkinen sairaus voi olla suurempi riski sikiölle tai imeväiselle kuin lääkitys. Psyykenlääkkeistä valtaosa on turvallisia myös raskauden ja imetyksen aikana.

Heli Malm

Työperäinen nuha

Työperäisen nuhan synnyssä tai pahenemisessa on osuutta työympäristön herkistävillä ja ärsyttävillä altisteilla, ammattinuha taas on työperäinen nuha, jossa työpaikan altiste, yleensä allergeeni, todetaan pääasialliseksi nuhan aiheuttajaksi.

Elina Toskala-Hannikainen - Markku Vanhanen

Vakava vuoristotauti - kolmen suomalaisen vuorikiipeilijän tapaukset

Vuoristotautia esiintyy yleensä yli 2 500 metrin korkeudessa, mikäli nousu on niin nopea, ettei elimistö ehdi sopeutua siihen.

Heikki Karinen - Heikki Tikkanen

Lyhyesti: Etäpesäkkeinen syöpä lisää laskimotukoksen riskiä

Kirjallisuuden mukaan 4-20% syöpäpotilaista saa laskimotukoksen tai keuhkoembolian. Hollantilainen tutkimus raportoi, että syöpää sairastavan potilaan laskimotukoksen riski on 7-kertaistunut terveeseen väestöön verrattuna. Suurin riski on hematologisia maligniteetteja, keuhkosyöpää ja maha-suolikanavan syöpää sairastavilla potilailla. Riski on suurin juuri sairastumisen jälkeen, sekä niillä potilailla, joilla tauti on levinnyt laajasti. Suurentuneen trombiriskin takia on kirjallisuudessa suositeltu jopa profylaktista antikoagulanttien käyttöä. Toisaalta monen syöpäpotilaan ongelmana on verenvuotoriski. Varfariinihoitoon liittyy monia interaktioita muiden lääkeaineiden kanssa, ja minihepariinihoito tulee potilaalle kalliiksi. Laajamittainen syöpäpotilaiden profylaktinen antikoagulanttihoito ei houkuttele, mutta merkittävästi suurentunut trombiriski on syytä pitää mielessä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Depressio ja insuliiniresistenssi

Aikuisdiabeetikko on muita useammin masentunut. Oululais-bremeniläisenä yhteistyönä on todettu 491 potilaan joukossa, että myös insuliiniresistenssi ja depressio korreloivat keskenään. Tutkimuksesta poistettiin diabeetikot, ja mittareina käytettiin Beckin depressioasteikkoa sekä kvalitatiivista, laskennallista insuliiniresistenssimittaria (QUICK). Numeerinen korrelaatio näiden välillä oli -0,24. Kirjoittajat ehdottavat mielenkiintoisella tavalla, että depression herättämät sisäeritysvasteet (arvatenkin esim. glukokortikosteroidi- ja katekolivaste) voivat jollain tavalla selittää havaintoa. Lyhyessä jutussa ei ymmärrettävästi asiaa voi pohtia sen laajemmin, esim. käyttäytymistieteelliseltä kannalta.

Robert Paul