Astman hoitoa yhdellä inhalaattorilla

Kaikkien astmapotilaiden hoito ei vielä ole kohdallaan Suomessa, vielä vähemmän maailmalla. Yksinkertaisempia hoitomuotoja kaivataan, kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä. Nyt on julkaistu laaja, 2 760 iältään 4-80-vuotiaan astmapotilaan (FEV1 60-100 % viitearvosta) tutkimus, missä selvitettiin mahdollisuutta hoitaa astmaa kiinteällä inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen kombinaatiolla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa korostuneesti sydänongelmia

Ei näytä olevan helppoa varmistaa syy-yhteyttä sille, että obstruktiivisessa uniapneassa (OSA) esiintyy sydämen toiminnan häiriöitä tavanomaista enemmän. Ainakaan Chestin pääkirjoituksen laatija ei näytä kaikin osin tyytyvän samasta lehdestä löytyvän tutkimuksen tuloksiin, missä 26 sydänvalvontayksikön potilaan kohdalla 50%:lla todettiin selviä unenaikaisia hengityshäiriöitä; tosin seurannassa vain 28 %:lla. Kirjoittajat korostavat unitutkimusten tekemistä silloin, kun kardiovaskulaarinen tilanne on stabiili. Joka tapauksessa ongelma on mittavampi kuin heti ymmärtäisi, sillä OSA:n esiintyminen näyttää ylipainon myötä kasvavan. Vertailevia ja kunnolla kontrolloituja sokkoutettuja tutkimuksia kaivattaisiin silmällä pitäen sekundaariprevention toteuttamista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Murtumien pelko ja inhalaatiosteroidihoito

Huolen muiden kuin nikamamurtumien esiintymisestä ei pitäisi rajoittaa inhalaatiosteroidien käyttöä keuhkoahtaumataudissa tai astmassa, ainakaan keskitasoisilla annoksilla. Tämä ilmenee 1722 murtumapotilaan (ikä > 40 v) tutkimuksesta (USA; UnitedHealthcare), vertailu suoritettiin 17 220:een muuhun rekisteristä saatuun verrokkiin. Tutkittujen inhalaatiosteroidiannokset kartoitettiin, eikä yhteyttä murtumiin havaittu. Eroa ei myöskään havaittu kun potentti flutikasoni tutkittiin muista erillään. Tutkijat korostavat, että selvitys ei kattanut korkeita annoksia, pitkää käyttöä eikä nikamamurtumia.

Suomeen tulleita lääkeuutuuksia

Viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana on Suomen markkinoille tullut 157 uutta lääkeainetta. Vuotuinen määrä on ollut pienempi kuin viime vuosikymmenen loppupuolella. Syövän hoitoon uusia lääkkeitä on tullut eniten, ja samalla näiden sairauksien lääkehoidon kustannukset ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet. Yleislääkärin valikoimaan on tullut uutuuksia selvästi vähemmän kuin suppeiden erikoisalojen lääkäreille. Myös eräät harvinaissairaudet ovat saaneet uusia lääkkeitä.

Timo Klaukka - Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten lääketutkimusten lisääminen aiheuttaa kritiikkiä

Euroopan komissio ja lääkelaitos (EMEA) sekä lääketeollisuus ovat kannattaneet lääketutkimuksien lisäämistä lapsilla, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:3513 ja 4259). Lasten hoitoon käytetyistä lääkkeistä arviolta vain puolella on tehty riittävät pediatriset tutkimukset. EU:n asiasta julkaisema lakiehdotus on saanut nyt ankaraa kritiikkiä kuluttajia, potilasjärjestöjä ja lääkealan lehtiä edustavalta Medicines in Europe Forumilta. Sen mukaan aloite on periaatteessa kannatettava, mutta lakiehdotus palvelee enemmän teollisuuden kuin lasten etuja. Ehdotuksen pelätään lisäävän lastenlääkkeiden tarjontaa sairauksiin, joihin on jo hoitoja, ja unohtavan vailla hoitoa olevat sairaudet. Erityisesti Forum haluaisi lisää lääketutkimuksia antimikrobeista, astmalääkkeistä, masennuslääkkeistä ja lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista lapsilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Montelukastia väärille potilaille Tanskassa?

Tanskan lääkeviranomainen (Lægemiddelstyrelsen) on selvittänyt vuonna 1998 hyväksytyn ja ensisijassa astman muun lääkehoidon lisänä käytettävän montelukastin (Singular, MSD) käyttöä. Yli puolet montelukastin käyttäjistä oli yli 49-vuotiaita, ja heistä 43-46 % käytti samanaikaisesti tyypillisiä kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden lääkkeitä. Viranomainen päättelee tästä, että melkoinen osa montelukastista määrätään krooniseen keuhkosairauteen, joka ei ole sen hyväksytty käyttöaihe.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa muistutus triptaanien sydänhaitoista

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) muistuttaa migreenilääkkeinä käytettyjen triptaanien, kuten almo-, ele-, frova-, nara-, ritsa-, suma- ja tsolmitriptaanin aiheuttamista sydäninfarkteista. Triptaanien verisuonia supistava vaikutus kohdistuu paitsi aivovaltimoihin, myös sepel- ja keuhkovaltimoihin. Ruotsissa on ilmoitettu 12 sydäninfarktitapausta triptaanien käyttäjillä, joista monet olivat nuoria aikuisia. Tapauksia selostetaan viranomaisen verkkosivuilla ja korostetaan, ettei haittojen potilaskohtainen ennustettavuus ole mahdollista. Triptaaneja ei tulisi antaa potilaille, joilla on ollut kardiovaskulaarisia sairauksia. Lisäksi sivulla luetellaan useita muita triptaaneille vasta-aiheisia tilanteita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Afrikan HIV-lääkecocktail hyväksyttiin Yhdysvalloissa

Etelä-Afrikkalainen Aspen Pharmacare on saanut Yhdysvaltojen FDA:n hyväksynnän lamivudiini-tsidovudiini -yhdistelmävalmisteelle liitettynä yhteiskäyttöön nevirapiinin kanssa. Kysymyksessä on geneerinen valmiste, ja FDA:n päätöstä pidetään historiallisena. Presidentti Bushin käynnistämällä AIDSin hätäohjelmalla (President's Emergency Plan for AIDS Relief, PEPFAR) arvellaan olevan osuutta tehtyyn hyväksymispäätökseen. Näin saataisiin hinnaltaan kohtuullinen lääke 15 kehitysmaata käsittävään, yli 10 vuotta jatkuvaan ohjelmaan, johon on varattu 15 miljardin dollarin määräraha.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lupaava siklesonidi astmaan Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on hyväksynyt astman hoitoon uuden inhaloitavan kortikosteroidin siklesonidin (Alvesco, Altana). Valmisteen kortikosteroidi aktivoituu vasta keuhkoissa entsyymien toimesta, mikä näyttäisi vähentävän inhaloiduille kortikosteroideille tyypillisiä suun ja nielun ärsytysoireita ja infektioita. Aineen odotetaan aiheuttavan vähemmän systeemisiä sivuvaikutuksia, ja se jakaantuu tasaisesti keuhkoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aripipratsoli, Alzheimerin tauti ja aivohalvaus

Norjan lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelverk) tiedottaa, että kliinisissä lääketutkimuksissa, joissa Alzheimerin tautiin liittynyttä psykoosia hoidettiin aripipratsolilla (Abilify, Bristol-Myers Squipp), on havaittu lisääntynyt riski aivoverenkiertohäiriöihin (aivohalvaus ja TIA). Lääke on hyväksytty skitsofrenian hoitoon, mutta ei dementiaa sairastavien psykoosilääkkeeksi. Havainnot tehtiin lumekontrolloidussa noin 10 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 78-88-vuotiailla potilailla. Kysymyksessä lienee kaikkia toisen polven psykoosilääkkeitä koskeva ryhmävaikutus, kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2003;58:2871, 2004; 59:1120 ja 3633-6).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä