Sosioekonomiset erot suuria yli 45-vuotiaiden kuolleisuudessa

Sosioekonomisista eroista terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa tiedetään yhä enemmän. Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan yli miljoona kuolintapausta vuosilta 1990-1997 kahdeksasta maasta, Suomi mukaan lukien. Tavoitteena oli selvittää yli 45-vuotiaiden joukossa koulutuksen yhteyttä eri kuolinsyihin ja kokonaiskuolleisuuteen.

Aulikki Nissinen

Perätilassa syntyminen ei vaikuta aikuisiän älykkyyteen

Perätilasynnytykseen liittyvistä neonataalisista komplikaatioista on viime aikoina puhuttu runsaasti. Monin paikoin perätilasynnytyksen hoito on elektiivinen keisarileikkaus, mutta vahvaa näyttöä on myös valikoidusti tapahtuvien alatiesynnytysten puolesta.

Pertti Kirkinen

MRSA jenkkijalkapalloilijoissa

Metisilliiniresistentti stafylokokki (MRSA) on ollut ongelma meillä hoitolaitoksissa ja muualla sen lisäksi avohoidossakin. Tartuntatautien ekspertit USA:n CDC:ssa ovat nyt kiinnittäneet huomiota bakteerin aiheuttamiin infektioihin amerikkalaisen jalkapallon pelaajissa. St. Louis Rams (ehkä suomeksi pässit tai jukurit) kärsi paiseisista ihoinfektioista vuoden 2003 pelikaudella. CDC ryhtyi tutkimukseen ja totesi 9 %:lla joukkueen pelaajista infektioita. Infektiot olivat kentän aiheuttamissa abraasioissa paljaissa ihokohdissa. Erikoisen usein infektioita oli keskikenttämiehillä, jotka myllertävät eniten kontakteissa. Leesioista eristetty MRSA-kanta oli yhtä ja samaa genotyyppiä, tyyppiä, jota on USA:ssa löydetty yleisesti avohoidosta. Myös Jukurien vastustajista löytyi samaa bakteeria. Tartuntamekanismi jäi kuitenkin avoimeksi.

Heikki Arvilommi

Lihavuuskirurgia on todellinen vaihtoehto

Ruotsissa on tehty valtava tutkimus, jossa on seurattu ylipainon vuoksi leikattujen potilaiden kardiovaskulaaririskejä ja verrattu näitä muilla tavoilla hoidettuihin ylipainoisiin potilaisiin. Seurantaa on nyt jatkettu 10 vuotta. Lihavuuden vuoksi tehtiin erilaisia pantaleikkauksia, gastroplastioita tai ohutsuolen ohitusleikkauksia yli 4 000 potilaalle, joiden painoindeksi oli keskimäärin 41. Leikatuille valittiin 18 kriteerin mukaan verrokit, joita siis hoidettiin ilman leikkausta.

Robert Paul

Lyhyesti: Toipuuko lapsen menetyksestä?

Oman lapsen kuolema on ehkä rasittavin elämäntapahtuma, jonka kohteeksi ihminen voi joutua. Miten siitä toivutaan? Ruotsalaiset tutkijat selvittivät kirjekyselyn avulla, kuinka ahdistuneita ja masentuneita olivat ne vanhemmat, joiden lapsi oli kuollut pahanlaatuiseen kasvaimeen. Ahdistus ja masennus olivat lapsensa menettäneillä vanhemmilla yleisempiä kuin vertailuvanhemmilla. Oireet olivat vertailuvanhempia selvästi korkeampia, kun lapsen kuolemasta oli kulunut 4-6 vuotta, mutta eivät enää 7-9 vuoden kuluttua. Äidit raportoivat yleisesti korkeampia oiremääriä. Isät taas kärsivät suuremmasta oireilusta, jos kuollut lapsi oli yli 8-vuotias. Tutkimuksen mukaan näyttääkin siltä, että sairauden aiheuttamaan lapsen kuolemaan liittyvästä objektiivisesta oireilusta kyllä toivutaan. Eri asia on, miten subjektiivinen menetyksen kipeys muuten varjostaa ja muokkaa lapsensa menettäneen myöhempää elämää. Vielä yli 7 vuotta lapsen kuoleman jälkeen 20 % vanhemmista kertoi, ettei ollut toipunut surustaan lainkaan tai vain vähän.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Olisiko astman ilmaantuvuus sittenkin vähenemässä?

Hollannissa on seurattu neljänä poikkileikkaustutkimuksena vuodesta 1989 lähtien 8-9-vuotiaiden astmaesiintyvyyttä (kaikissa mukana yli 1 000 lasta ja osallistumisfrekvenssit 95 %:n luokkaa). Luvut osoittavat lievää, mutta selvää laskua. Samantapaisia havaintoja on tullut muualtakin (mm. Hong Kong, Korea, Sveitsi, Iso-Britannia). Kyse saattaa olla todellisesta muutoksesta parempaan, tai sitten tehostuneen lääkehoidon aiheuttamaa oireettomuutta ja harhaa. Hollantilaisten tutkimuksessa poikien lääkekäyttö lisääntyi nimittäin samalla merkitsevästi.

Hannu Puolijoki

Koksibien käyttö jatkoi kasvuaan vuoden 2004 lopulla

Kun rofekoksibi poistui maailmanlaajuisesti myynnistä viime syyskuun lopussa, muiden koksibien sekä myös ibuprofeenin ja meloksikaamin käyttö kasvoi Suomessa. Kipulääkkeiden valinnat ovat meillä muutoinkin vaihdelleet poikkeuksellisen nopeasti verrattuna muihin lääkeryhmiin sekä kehitykseen naapurimaissa, etenkin Tanskassa. Voimakkaimmin markkinoidut valmisteet ovat vallanneet jalansijaa aikaisemmin käyttöön tulleilta, edelleen käyttökelpoisilta valmisteilta.

Timo Klaukka - Juhana E. Idänpään-Heikkilä - Arja Helin-Salmivaara Risto Huupponen

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan harvinaislääkkeiden lautakunta Lontoossa on hyväksynyt inhaloitavan siklosporiinin (Chiron Corporation) keuhkosiirron jälkeisen hylkimisreaktion hoitoon. Tipifarnibi (Janssen-Cilag) on uusi lääke akuutin myelooisen leukemian hoitoon. Molemmat ovat nk. harvinaissairauksien lääkkeitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vioxx, Celebra ja SSRI-lääkeongelmat ravistelevat viranomaisia

Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen lääkeviranomaisia syytetään riippuvaisuudesta lääketeollisuuteen, kyvyttömyydestä julkistaa kielteisiä lääketutkimustuloksia ja nöyryydestä teollisuudelle päätöksissään. Kunkin maan kansanedustuslaitos on käynnistänyt tutkimukset lääkeviranomaisten toiminnasta liittyen mm. tulehduskipulääkkeiden rofekoksibin (Vioxx, MSD) ja selekoksibin (Celebra, Pfizer) sekä masennuslääkkeiden paroksetiinin (Seroxat, GSK) ja fluoksetiinin (Prozac, Lilly) ja kolesterolilääke serivastatiinin (Baycol, Bayer) haitoista syntyneisiin ongelmiin. Teollisuudelta kerättyjen myyntilupamaksujen epäillään sitovan liiaksi viranomaisten käsiä päätöksenteossa. Kritiikki on kohdistunut myös Euroopan lääkelaitokseen (EMEA). Kärkevin arvostelu toteaa, että lääketeollisuuden terveys onkin asetettu potilaiden terveyden edelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeen korvattavuus uusintaharkintaan Tanskassa?

Kuluvan vuoden huhtikuussa Tanskassa tullee voimaan laki, jonka mukaan lääkkeille myönnetyt korvauspäätökset joutuvat uudelleen tarkasteluun viiden vuoden välein tai nopeamminkin, jos tarve vaatii. Sama koskisi lääkkeitä, joille korvausta ei ole myönnetty. Uusintatarkastelussa katsottaisiin mm. miten kustannukset ovat kehittyneet, onko edullisempia vaihtoehtoja tarjolla ja mitä kokemuksia lääkehoito ja jatkotutkimukset ovat antaneet ajatellen lääkkeen tehoa ja haittavaikutuksia. Maan lääketeollisuus näkee ehdotuksessa useita ongelmia. Muutosehdotuksen taustalla lienevät pitkäaikaistutkimuksien puuttuminen uusilta lääkkeiltä ja viimeaikaiset mm. tulehduskipulääkkeisiin liittyneet haittavaikutukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä