78096 osumaa

Influenssapandemian ennusmerkki

Aiemmissa influenssapandemioissa virus on siirtynyt linnuista sian kautta ihmisiin. Matkalla virus on muuntunut niin, että se lopulta pystyy tarttumaan ihmisestä toiseen. Viime vuosikymmenen lopulla ilmestyi Aasiaan lintuinfluenssa A (H5N1), joka tappoi siipikarjaa ja aiheutti satunnaisia tartuntoja lintujen kanssa toimineille ihmisille. V. 2004 tauti on pysynyt Aasiassa ja tappanut ainakin 44 ihmistä. Pandemian pelkoa on lieventänyt tieto, ettei kiistattomia ihmisten välisiä tartuntoja ole tapahtunut. Nyt luultavasti thaimaalaisessa perheessä on.

Heikki Arvilommi

Radioimmunoterapiaa follikulaariseen lymfoomaan

Non-Hodgkin-lymfoomat on heterogeeninen tautiryhmä, jossa hitaasti etenevät taudit ovat alkuvaiheissaan vähäoireisia, kun taas nopeakasvuiset taudit voivat johtaa hoitamattomina lyhyessä ajassa kuolemaan. Jos potilaan tautimassa on vähäinen, voi ensisijainen hoitosuositus olla seuranta. Oireettoman potilaan varhainen sytostaattihoito ei välttämättä paranna ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Lääkärin ammatti altistaa itsemurhille

Lukuisissa yksittäisissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota lääkäreiden muuta väestöä korkeampaan itsemurhakuolleisuuteen. Nyt näistä tutkimuksista on tehty meta-analyysi, joka vahvistaa aiemmat havainnot. Vuoden 1960 jälkeen julkaistujen, kriteerit täyttäneiden 25 tutkimuksen perusteella mieslääkäreiden itsemurhariski oli 1,41- ja naislääkäreiden 2,27-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Naisten kohdalla tosin tutkimusten vähäisyys rajoittaa tuloksen luotettavuutta. Muiden tutkimusten perusteella depressio sekä lääkkeiden ja alkoholin liikakäyttö näyttävät olevan yleisiä lääkäreiden itsemurhien riskitekijöitä, kuten muussakin väestössä. Tutkijat kiinnittävät kuitenkin erityistä huomiota naislääkäreiden korkeaan itsemurhakuolleisuuteen ja sen vähentämisen mahdollisuuksiin. Olisiko työn ja muiden roolien mukanaan tuomaa rasitusta mahdollista vähentää?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Rintasyövän liitännäishoitoa 30 vuotta

Italialaistutkijat julkaisivat vuonna 1975 tutkimuksen, joka osoitti, että syklofosfamidin, metotreksaatin ja fluorourasiilin yhdistelmänä annettu solunsalpaajahoito parantaa rintasyöpään sairastuneen potilaan ennustetta. Pitkäaikaisseurannassa ei ole havaittu hoidosta mitään merkittäviä haittoja ja elinaikahyöty säilyy. Solunsalpaajahoito vähentää syövän uusiutumisen riskiä 34 % ja kokonaiskuolleisuutta 22 % (n = 337). Kuuden hoidon sarja riittää. Jos hoitoa annetaan 12 kk ajan, hoitotulos ei parane, mutta haitat lisääntyvät. Nykyinen hoitokäytäntö, jossa suuri osa rintasyöpään sairastuneista naisista saa leikkauksen jälkeen solunsalpaajahoidon liitännäishoitona, on vahvasti perusteltu.

Sirkku Jyrkkiö

Uusien astmapotilaiden lääkehoito vaihtelee alueittain suuresti

Keskivaikean ja vaikean astman hoitoon suositeltujen, pitkävaikutteista beeta2-agonistia ja steroidia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö on lisääntynyt, vaikka astma on väestössä lieventynyt. Yhdistelmävalmisteiden käytön alueittaiset erot ovat suuret. Myös inhaloitavien astmalääkkeiden potilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin merkittävästi. Eroja eivät selitä sairauden vaikeusasteen vaihtelut, vaan ne johtuvat erilaisista hoitokäytännöistä.

Arja Helin-Salmivaara - Risto Mäkinen - Tari Haahtela

Internetissä myrkyllinen laihdutuslääke

Ruotsin lääkevalvonta- (Läkemedelsverket) ja elintarvikevalvontavirastot (Livsmedelsverket) varoittavat yleisöä internetissä myynnissä olevasta Termoxical-nimisestä laihdutuslääkkeestä. Sen on todettu sisältävän Cetraria islandicasta uutettua usiinihappoa (usinic acid), joka on maksatoksinen. Kirjallisuudessa on julkaistu useita aineeseen liittyneitä maksavaurioita. Yhdysvalloissa poistettiin vuonna 2002 myynnistä saman aineen johdosta sisältänyt laihdutuslääke Lipokinetix.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vastasyntyneille vieroitusoireita SSRI-masennuslääkkeistä

WHO:n perustama lääkkeiden haittavaikutuksia maailmanlaajuisesti seuraava laitos Upsalassa (Uppsala Monitoring Centre) on analysoinut vastasyntyneillä havaittuja lääkkeiden todennäköisesti aiheuttamia haittavaikutuksia. Tiedostossa oli mukana 93 vastasyntynyttä, joilla esiintyi mm. kouristelua, epänormaalia itkua, rauhattomuutta, oksentelua ja muita tyypillisiä vieroitusoireita. Jokaisen äiti oli käyttänyt jotakin serotoniinivälitteistä masennuslääkettä (SSRI). Tapauksista 64 liittyi äidin paroksetiinin, 14 fluoksetiinin, 9 sertraliinin ja 7 sitalopraamin käyttöön. Tutkijat arvelevat, että paroksetiinille ominaiset farmakologiset vaikutukset ja sen metaboloituminen selittäisivät vieroitusoireiden yleisyyden.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat