Mitä lääkärin ja joidenkin muidenkin tulee tietää nonista?

Tietokirjailija Olli Lind on vuonna 2004 julkaissut kirjan Mitä lääkärin tulee tietää nonista ja sen jälkeen asiaan liittyvät Terveyttä ja elinvoimaa nonista ja Noni - terveyttä ja elinvoimaa.

Veikko Näntö

Jälleen kerran yksi hoito ja kaikki sairaudet

Kaikkiinko? Kaikkiin, ja kyllä lääkärin kuuluu olla hajulla tästä uudesta stiiknafuuliasta*) eli mahti-ideasta, potilaskin voi siitä kysyä! Hulda Clark kertoo itse: "Sähköä voidaan nyt käyttää bakteerien, virusten ja loisten tappamiseen hetkessä, ei tarvita päiviä eikä viikkoja kuten antibiooteilla. Jos olet kärsinyt kroonisesta infektiosta tai jos sinulla on syöpä tai AIDS, voit rakentaa elektronilaitteen, joka lopettaa sen heti. Se on turvallinen, ja sillä ei ole sivuvaikutuksia eikä se häiritse mitään tällä hetkellä saamaasi hoitoa." Hänen mukaansa ihmisellä on vain kaksi todella suurta terveysongelmaa. Ensinnäkin parasiitti-infestaatiot, esim. diabetesta aiheuttava haiman imumato Eurytrema ja syöpää aiheuttava suoliston imumato Fasciolopsis buskii, jotka kaikki kantavat viruksia. Ja toisena pulmana on ravinnon saastuminen, pääosissa eräät liuottimet (bentseeni ja isopropyylialkoholi) ynnä esim. homeen ja torajyvän myrkyt.

Veikko Näntö

Homeopaattista akuuttihoitoa omin päin

Homeopatia on noin 200 vuotta vanha lääkehoito-oppi. Siinä käytetään aineita, jotka aiheuttavat suurina annoksina niitä oireita, joita potilaalla on. Siinä myös uskotaan, että lääkkeen hoitava teho lisääntyy laimentamalla. Vaikutuksen uskotaan ilmenevän hitaasti, elimistön luontaisen paranemiskyvyn vahvistumisen kautta.

Veijo Saano

Sokaiseeko tehokkuus preventiivisen silmän?

Perusterveydenhuollossa ollaan uutuutena markkinoimassa potilaiden lajittelua erilaisiin putkiin sen perusteella, millaista tutkimusta ja hoitoa heidän ilmoittamansa oire tavallisesti vaatii. Näin saadaan tuotantotaloudellisesti eroteltua eri vauhtia etenevät potilasvirrat. On ilmoitettu lisäksi, että potilaan kannalta sillä ei ole suurta väliä, kuka hänet katsoo, kunhan se tapahtuu nopeasti. Ti orea! (kreikkaa: "Niin kaunista!" eli arkisemmin: teoriaa!)

Mikko Valkonen

Kandit vierailevat keväällä liitossa Tamperelaisopiskelijoille löytynyt hyvin lääkärin sijaisuuksia

Lääketieteen kandidaateille löytyy tänäkin vuonna melko helposti kesätyötä lääkärin sijaisena. Tampereen yliopiston neljännen vuosikurssin lääkäriopiskelijat kävivät viime viikolla Suomen Lääkäriliitossa ja kertoivat, että lähes jokaisella on työpaikka jo tiedossa.

Katja Patronen

Neljännen vuoden opinnot valmiiksi

Lääkärin sijaisena toimimisen edellytys on, että lääketieteen opiskelija on suorittanut vähintään neljän ensimmäisen vuoden opinnot lääketieteessä. Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila muistuttaa, että ohje koskee myös tenttejä: ne on saatava suoritettua ennen kesää.

Lausunto digitaalisten tallenteiden arvonmäärityksestä: Ohjeet tiedon käsittelystä ja arkistoinnista lakiin

Digitaalisesti tuotetun tiedon käsittelyä ja arkistointia koskevat ohjeet ja säännöt on lisättävä potilasasiakirjoista annettuun asetukseen. Lisäksi on perusteltua pohtia uusia tarpeita, joita digitaalinen tiedonkäsittely luo hoitoon osallistuvien oikeusturvan tai tieteellisen tutkimuksen kannalta. Näihin asioihin Suomen Lääkäriliitto kiinnittää huomiota lausunnossaan digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshankkeesta.

Katja Patronen

Viisi toimittajaa sai apurahaa Maimu Halosen rahastosta

Maimu Halosen rahastosta on jaettu yhteensä 1 950 euroa apurahaa lääketieteen toimittajien jatkokoulutukseen ja opintomatkoihin.

Katja Patronen

Työnantajan vai potilaan asialla? Potilasasiamiehen kaksoisrooli murentaa uskottavuutta

Onko potilasasiamiehen isäntä potilas vai sittenkin työnantaja, jolta potilasasiamies saa leipänsä? Varmaa on ainakin, että potilasasiamiehen kaksoisrooli nakertaa potilaiden luottamusta asiamiesten työhön. Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys ehdottaa ratkaisuksi asiamiesten riippumattomuuden varmistamista nykyistä selkeämmin.

Katja Patronen

Viranomaistyön monikulttuuriset ja etniset haasteet tutkitaan

Joensuun yliopistossa on käynnissä valtakunnallinen tutkimus Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä, jossa selvitetään tuomarien, syyttäjien, oikeusavustajien, opettajien, poliisien, rajavartiomiesten, lääkärien, terveyden- ja sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaviranomaisten kokemuksia erilaisten kulttuurien kohtaamistilanteista sekä suhtautumista monietniseen työhön.