Synnytysanalgesia puhuttaa jatkuvasti

Enemmistö synnyttäjistä kokee synnytyksen kivuliaaksi (1). Melkoiselle osalle naisista synnytys on elämän kivuliain tapahtuma, vaikka kipukokemusta helpottaa oleellisesti tapahtuman positiivinen perusviritys ja suurimmassa osassa tapauksista onnellinen lopputulos. Kivun taustalla ovat avautumisvaiheessa kohdunkaulan venyttyminen ja kohtulihaksen supistumisen aiheuttama paikallinen iskemia ja laktaattituotanto sekä ponnistusvaiheessa vaginan ja perineumin venyttyminen. Yksilötasolla kipuelämyksen kokeminen vaihtelee suuresti, eikä sen tasoa voi ulkopuolinen asiantuntija määrittää. Etukäteisinformaatiolla ja valmennuksella sekä henkilökunnan tuella ja valmiudella asiantuntevaan ja tehokkaaseen avun tarjoamiseen on suuri merkitys.

Pentti Jouppila - Riitta Jouppila

Yliopistosairaalan synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta 2000-2001 Helsingissä ja Tampereella

Synnytyskivun hoitokäytännöt Tampereen (Tays) ja Helsingin (Hyks) yliopistollisissa sairaaloissa ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin synnyttäjien kipukokemuksia ja tyytyväisyyttä synnytyskivun hoitoon näissä sairaaloissa.

Johanna Sarvela - Antti Aho - Pekka Halonen - Arvi Yli-Hankala, Kari Teramo - Kari Korttila

Raskauteen liittyvät kuolemat

Suomessa on viime vuosikymmeninä tilastoitu 1-7 äitiyskuolemaa vuodessa. Kaikkiaan raskausaikana tai vuosi sen päättymisen jälkeen tapahtuneita kuolemia on kymmenkertainen määrä.

Mika Gissler

Ilman pakkastakin voi syntyä kylmävamma Kylmän ja kosteuden aiheuttama alaraajojen ääreishermovaurio varusmiehillä

Alaraajojen hermovaurio saattaa syntyä paitsi pakkasen myös kylmän ja kosteuden yhteisvaikutuksena syntyvän juoksuhautajalan seurauksena.

Jyrki Mäkelä

Atooppisten sairauksien syntyminen ja ehkäisy

Kansansairaudeksi muodostuneen atopian ehkäisyyn haetaan kuumeisesti keinoja. Tähänastiset yritykset estää atopian kehittyminen allergeeneja välttämällä ovat osoittautuneet pääosin tehottomiksi.

Mikael Kuitunen - Mika Mäkelä

Lyhyesti: Immunokomplekseja autoimmuunitauteihin

ITP:tä (idiopaattinen trombosytopeeninen purppura) hoidetaan menestyksellisesti suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IViG). Hyviä tuloksia on saatu myös Rhesus anti-D-vasta-aineilla, mutta vain Rh+potilailla. Mikä on vaikutusmekanismi? Hiiren ITP-mallissa testattiin, voisivatko liukoiset vasta-aineen ja vieraan antigeenin immunokompleksit toimia. Ne toimivat. Sitten kokeiltiin vasta-aineita hiiren omaa albumiinia tai transferriinia vastaan. Näissä kokeissa kompleksit muodostuivat in vivo. Nekin toimivat. Ja mikä parasta, albumiinivasta-aine toimi myös hiiren artriittimallissa ja esti niveltulehduksen. Kommenttikirjoituksessa taivutetaan rautalangasta, mistä voi olla kyse. Immunokompleksit tukkivat fagosyyttien komplementtireseptorit ja siten estävät esimerkiksi trombosyyttien poistumisen verestä. Näin voitaisiin kehittää spesifejä haitattomia vasta-aineita tai reseptori-inhibiittoreita, joilla olisi käyttöä yleisemminkin autoimmuunitaudeissa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Pneumokokkirokotteesta ei apua otiittikierteisille

Hollannissa tutkittiin, parantaako pneumokokkirokote vaikeasti korvatulehduskierteisten lasten elämänlaatua. Tutkimukseen otettiin 383 keskimäärin 33 kk:n ikäistä lasta, jotka olivat sairastaneet 5 otiittia edellisen vuoden aikana. Puolet sai ensin pneumokokkikonjugaattirokotteen ja 6 kk:n kuluttua polysakkaridirokotteen ja toinen puoli iästä riippuen joko hepatiitti A tai B -rokotteen. Lapset kävivät seurantakäynnillä 7, 14, 20 ja 26 kk:n kuluttua rekrytoinnista ja elämänlaatua kyseltiin 14 ja 26 kk:n kohdalla. Korvatulehduksia sairastettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon, eikä elämänlaadussa ollut eroa ryhmien välillä. Lohdullista oli, että molemmissa ryhmissä otiittien esiintyminen väheni seuranta-aikana 10 %:iin lähtötilanteesta.

Marjo Renko

Sisarukset suojaavat MS-taudilta

MS-tauti on perusmekanismiltaan autoimmuunisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. Jo klassiset MS-taudin epidemiologiset tutkimukset osoittivat, että lapsuusiässä vaikuttavat ympäristötekijät ovat keskeisiä taudin synnyssä. Australialainen tapaus-verrokkitutkimus osoittaa, että tautiriskiin vaikuttavat erityisesti varhaislapsuuden altistukset.

Tuula Pirttilä

Rytmihäiriötahdistimet sydämen vajaatoiminnan perushoitoon?

Äkkikuolema on sydämen vajaatoimintapotilaan tärkein kuolinsyy. Koska rytmihäiriötahdistimen ja amiodaronihoidon on arveltu voivan parantaa vajaatoimintapotilaan ennustetta, satunnaistettiin SCD-HeFT-tutkimuksessa yhteensä 2 521 vajaatoimintapotilasta ym. hoitoihin tai lumelääkitykseen. Tutkimukseen mukaan otettujen potilaiden sydämen pumppaustoiminta oli huono, ja heillä oli vähintään lieviä vajaatoimintaoireita, mutta ei dokumentoituja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Puolella potilaista oli sepelvaltimotauti. Vajaatoiminnan perinteinen lääkehoito pyrittiin optimoimaan. Tahdistinhoito toteutettiin mahdollisimman yksinkertaisesti pyrkimyksenä hoitaa ainoastaan ilmaantuvat kammiovärinät ja hyvin nopeat kammiotakykardiat.

Juhani Airaksinen

Klopidogreeli ja residiiviulkuksen riski

Jopa 15 % asetyylisalisyylihaposta (ASA) ulkusvuodon saaneista potilaista saa residiivivuodon vuoden kuluessa, jos ASA-hoito aloitetaan uudelleen haavan parannuttua. Protonipumpun salpaajan yhdistäminen on tällöin perustelua ja tehokasta uusintavuodon ehkäisyä. On myös suositeltu ASA:n vaihtamista klopidogreeliin, jonka kliiniset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että klopidogreeli olisi ulkuspotilaalle turvallisempi vaihtoehto.

Robert Paul