77890 osumaa

Sähköinen potilaskertomus etenee

Jo nyt sähköinen potilaskertomus on käytössä lähes jokaisessa terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoidossa ollaan vasta siirtymässä sähköisiin kertomuksiin. Sähköinen keskustelu osapuolten välillä edellyttää, että saadaan käyttöön yhtenäiset kansalliset määritykset, jotka koskevat mm. tietojärjestelmien sisältöä ja rakennetta sekä erilaisia tietosuojavaatimuksia. Sähköinen järjestelmä tukee mm. lääkehoidon laatua, kun lääkärin käytettävissä on ajantasainen tieto potilaan kaikista lääkkeistä ja mahdollisista yhteisvaikutuksista.

Lääkärien liikenneonnettomuudet lisääntyvät pitkän päivystyksen jälkeen

Harvard Work Hours, Health, and Safety Groupin verkkokyselyyn osallistui 2 737 ensimmäisen sairaalapalveluvuoden lääkäriä ja heiltä saatiin vuoden aikana 17 003 kuukausiraporttia työajoista, liikenneonnettomuuksista, läheltä piti -tilanteista ja nukahtamisista liikenteessä. Vastaajista 69 % ajoi itse autolla työmatkansa. Liikenneonnettomuuksia ilmoitettiin 320 ja valtaosasta saatiin myös dokumentaatio, kuten poliisiraportti tai vakuutuskorvaushakemus.

Lääkäriliiton uusi hallitus aloitti

Suomen Lääkäriliiton uusi hallitus aloitti toimintansa viime perjantaina. Hallituksessa on yksi uusi jäsen, helsinkiläinen terveyskeskuslääkäri Mikko Valkonen. Hän korvaa hallituspaikastaan luopuneen Timo Kososen. Puheenjohtaja Pekka Anttilan ohella Lääkäriliiton hallituksessa jatkavat vuonna 2005 varapuheenjohtajina Harri Hyppölä ja Kaisa Nissinen-Paatsamala ja jäseninä Outi Aikio, Timo Juvakoski, Auli Malinen, Olli Meretoja, Samuli Saarni ja Susanna Wilén.

Lääkärit ja lääketeollisuus - sääntelyä vai lööppejä?

Tiedotusvälineissä on käyty viime aikoina näyttävää keskustelua lääketeollisuuden ja lääkärien suhteista. Keskustelun sormella osoittelevassa perussanomassa ei ole juurikaan uutta: lääkärien väitetään nauttivan kohtuutonta hyvää huvimatkojen, gourmet-illallisten, liikelahjojen ja harrastusten tukemisen muodossa, kun lääketeollisuus tarjoaa näitä edistääkseen lääkkeittensä myyntiä. Ovelasti suunnitellun markkinoinnin väitetään johtavan mm. siihen, että lääkärit määräävät potilailleen perusteettomasti aina uusinta ja usein kalleinta lääkettä, josta potilaan ohella osuutensa joutuu maksamaan myös yhteiskunta lakisääteisten lääkekorvausten myötä. Rumimpien väitteiden mukaan potilaan saama hoito muotoutuu markkinavetoiseksi ja lääketieteen parhaat periaatteet on surutta unohdettu.

Taito Pekkarinen

Läkarna och läkemedelsindustrin - reglering eller löpsedlar?

I medierna har den senaste tiden en imponerande debatt förts om läkemedelsindustrins och läkarnas inbördes förhållanden. Det fundamentala budskap som förts fram i debatten innehåller just inte något nytt: läkarna påstås komma i åtnjutande av orimliga förmåner i form av lustresor, läckra middagar, firmapresenter och bidrag till fritidssysselsättningar när läkemedelsindustrin bjuder till för att främja försäljningen av sina läkemedel. Listigt uttänkt marknadsföring hävdas bland annat utmynna i att läkarna oberättigat och regelmässigt ordinerar sina patienter de nyaste och ofta dyraste medicinerna varefter patienterna och även samhället måste betala sin andel med hänsyn till lagstadgade läkemedelsersättningar. Enligt de mest smaklösa påhoppen blir vården av patienter marknadsstyrd och läkarvetenskapens ädlaste syften nonchaleras utan betänkligheter.

Taito Pekkarinen

Fysiatrian erikoisalalla liian vähän voimavaroja

Fysiatrian erikoisalalla on tavoitteena sairauksien ja vammojen seurauksena syntyvien toimintahäiriöiden ehkäisy, arviointi, hoito ja kuntoutus. Toiminnallisten vaurioiden ohella kuntoutussuunnitelmassa on usein otettava huomioon erilaisia psykososiaalisia tekijöitä ja toimintaympäristön vaikutus. Työnjako tulehduksellisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TULE) hoitavien reumatologien ja leikkaustoimintaan keskittyvien ortopedien ja neurokirurgien kanssa on melko hyvin selkiintynyt. Muun muassa selkäsairauksissa hoitolinja on pääosin konservatiivinen. Operatiivinen hoito tulee kysymykseen vain tarkoin rajatuissa tapauksissa. Suomalaisessa järjestelmässä neurologit huolehtivat useimpien neurologisten sairauksien kuntoutuksesta, poikkeuksena esimerkiksi selkäydinvammat, joiden hoito alkaa traumatologian osastolla, jatkuu sairaalan vaativan kuntoutuksen osastolla ja valtakunnallisessa erityisosaamiskeskuksessa.

Jouko J. Salminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030