Uusia lääkkeitä kunnallispolitiikkaan

Kansalaiset arvostavat terveyttä. He ovat myös maaliskuussa käynnistyvän hoitotakuun vuoksi erityisen kiinnostuneita terveydenhuollon tulevaisuudesta. Olisiko tämä yhtenä syynä siihen, että monissa uusissa kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on asioista päättämässä ainakin yksi lääkäri? 35000 asukkaan Rovaniemen valtuusto valitsi 11-jäseniseen kaupunginhallitukseen peräti kolme lääkäriä - ja kaikki eri puolueista.

Vuokko Järvilehto

Sähköinen potilaskertomus etenee

Sähköisen potilaskertomuksen pitäisi olla terveydenhuollon arkipäivää jo parin vuoden kuluttua. Silloin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pystyvät vaihtamaan potilastietoja sähköisesti, mikäli kansalliseen terveyshankkeeseen kuuluva yhteensopiva järjestelmä saadaan toimimaan suunnitelmien mukaan.

Vuokko Järvilehto

Rohto kehittää silloinkin, kun kukaan ei enää oikein jaksaisi kehittää

- Jos on seitsemän viikon jonot vastaanotolle ja pula henkilökunnasta, ei kukaan oikein jaksaisi ajatella minkään toiminnon tai hoidon kehittämistä. Ja silloin kehittämistä juuri tarvittaisiin, että työt saadaan sujumaan! sanoo Rohto-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan aluevastaava Päivi Hirsso.

Ulla Järvi

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset

Väestötasolla toteutetun sepelvaltimotautia ehkäisevän työn historia on suomalainen menestystarina. Vielä 1970-luvun alussa keski-ikäisten suomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli maailman suurimpia. Vuoteen 1997 mennessä tähän ikäluokkaan kuuluvien miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli vähentynyt 64 % ja naisten 71 %. Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan suurin osa edullisesta kehityksestä selittyi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähenemisellä. Näistä suurin yksittäinen tekijä oli seerumin kolesterolitasojen lasku (1). Kolesterolin parikymmentä vuotta kestänyt tasainen laskusuunta näyttää kuitenkin pysähtyneen vuoden 1997 jälkeen (2).

Matti J. Tikkanen

Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien ja kuulumattomien kolesterolitasot FINRISKI 2002 -tutkimuksessa

Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimuksen mukaan seerumin kolesterolitasojen tasainen lasku, joka alkoi 1970-luvulla, näyttää pysähtyneen vuosien 1997 ja 2002 välillä. Samanaikaisesti kolesterolitasoja koskevat suositukset ovat kuitenkin entisestään tiukentuneet. Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien kolesterolisuositukset ovat muuta väestöä tiukemmat, mutta heidän kolesterolitasoistaan ei ole tähän mennessä julkaistu väestötason tietoja.

Teija Väistö - Pia Pajunen - Pekka Jousilahti - Tiina Laatikainen, Kennet Harald - Erkki Vartiainen - Veikko Salomaa

Iäkkäiden virtsankarkailu

Virtsankarkailu on yleinen iäkkäiden terveysongelma, jolla on huomattavia elämänlaatu- ja kustannusvaikutuksia.

Maria Nuotio - Teuvo L.J. Tammela

Histamiinin aiheuttama ruokamyrkytys

Ravinnon mukana elimistöön joutunut suuri histamiinimäärä voi aiheuttaa nopeasti iho- ja suolisto-oirein ilmaantuvan myrkytyksen.

Antti Pönkä - Anne Kärnä - Kai Lehto - Tuire Merivirta

Paikallisen liikahikoilun hoito

Kainaloiden, kämmenten ja jalkapohjien paikallinen liikahikoilu voi olla piinallinen ongelma, josta kärsii noin 1% valkoihoisesta väestöstä.

Sari Pitkänen - Matti Kartamaa

Ongelmallinen syyläkö?

Rakennustyömaalla naulaan astuneen miehen jalkapohjaan kehittyi kivulias känsämäinen ihopaksuuntuma, joka johti syylädiagnoosiin. Tavanomaiset syylähoidot ja antibioottikuurit eivät vaivaa parantaneet. Potilaan hakeuduttua ihotautipoliklinikalle nestetyppijäädytyshoitoa varten vaivan todellinen syy selvisi.

Anna Hjerppe - Mika Hjerppe - Leea Ylitalo

Lyhyesti: Uutta toivoa silmänpohjan rappeumaan

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeuma on tavallisin näkövammaisuuden syy Suomessa. Näyttö laserhoidon tehosta ikään liittyvässä makuladegeneraatiossa on ristiriitaista. Pegaptanibilla, antivaskulaarisella endoteelin kasvutekijähoidolla tehtiin satunnaistettu kaksoissokkoutettu koe 1186 potilaalle, jotka kärsivät neovaskularisaatiota aiheuttavasta makuladegenaraation alamuodosta. Potilaille annettiin pegaptanibia (0,3 mg, 1 mg tai 3 mg) i.v. joka 6. viikko 48 viikon ajan ja seurattiin heidän näöntarkkuuttaan. Aktiivihoitoa saaneilla, riippumatta lääkeannoksesta, näkö säilyi jo 6. viikosta eteenpäin paremmin kuin lumeryhmällä. Lumeryhmässä 22 %:lle kehittyi vaikea-asteinen näönmenetys seuranta-aikana, kun vastaava osuus hoitoryhmässä oli 10%.

Kaisu Pitkälä