Ryhmästä tiimiksi - vuorovaikutusta leikkaussalissa

Leikkaussalissa toimittaessa tarvitaan lääketieteellisen tiedon ja taidon lisäksi myös ryhmätyötaitoja. Tärkein hyvän tiimityön edellytys on toisten työn kunnioittaminen.

Leila Niemi-Murola

Mikä tutkimus unohtui?

Eija Vaulan asiantuntevassa artikkelissa Turvonnut alaraaja - mikä tutkimus unohtui? (SLL 1/2005, s. 54-5) fokusoitiin lähelle ja tarkaksi potilaan hoidon biomedisiininen puoli käsitellyn sairaalakäynnin osalta.

Antti Hernesniemi

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä

Päivystyksessä ja akuuttihoidossa toki huomioidaan myös potilaan elämäntilanne ja potilaan läheiset. Totuus kuitenkin on, että jos potilaan peruselintoiminnot ovat uhattuina, ei elämätilanteen selvittelystä ole kovin paljoa hyötyä, eikä potilaalta aina siinä vaiheessa saa tietojakaan.

Eija Vaula

Myyräkuumeeseen voi liittyä myös vakavia silmäkomplikaatioita

Mielenkiintoisessa katsausartikkelissaan (SLL 48/2004, s. 4713-7) Satu Mäkelä ja Jukka Mustonen päättelevät, että maassamme todetaan vuosittain noin 1 000 serologisesti varmistettua Puumala-virusinfektiota, mutta serologisesti diagnosoimattomia tapauksia on noin kuusi kertaa enemmän. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan, ja jopa kuolemantapauksia on raportoitu. Silti sairauden ennuste on hyvä.

Ahti Tarkkanen, Matti Koskenoja, Johannes Leikola

Lääkemaailmassa tapahtuu -palsta ei uutisoi tulehduskipulääkkeiden sydän- ja verisuoniturvallisuudesta tasapainoisesti

Suomen Lääkärilehden Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla on viime aikoina kirjoitettu koksibeista erityisen aktiivisesti (esimerkiksi SLL 2004;59: 55, SLL 2004;59:3847, SLL 2004;59: 4259, SLL 2004;59:4500 ja SLL2004; 59:4614). Palstalla on toistuvasti kirjoitettu Pfizerin selekoksibin ja valdekoksibin kardiovaskulaarisiedettävyydestä lähinnä Yhdysvaltojen mediassa olleiden uutisten pohjalta. Yhdysvalloissa julkisuus perustuu suurelta osin talousjournalismiin, jota kiinnostavat vain siellä markkinoilla olevat merkittävät tuotteet. Tästä syystä mm. etorikoksibi ja perinteiset tulehduskipulääkkeet ovat olleet uutisoinnin ulkopuolella. Suomessa markkinoiduista tulehduskipulääkkeistä ei ole syntynyt sellaista tasapainoista kuvaa, jota lääkäri tarvitsisi hoitovaihtoehtoja valitessaan.

Hannu Juvonen

Turvallista vauvamyönteisyyttä vauvan ehdoilla

Imetystä tulee tukea ja kannustaa. Useat uudet interventiotutkimukset osoittavat, että ensimmäisen elinviikon aikana annettu lisämaito, tuttipulloruokinta tai tutin käyttö eivät häiritse imetystä. Sen sijaan lisämaidon välttäminen silloin, kun rintamaidon eritys ei ole vielä käynnistynyt, voi vaarantaa lapsen terveyden. Sellaiset ruokintatekniset ohjeet, jotka eivät lisää imetystä, mutta jotka aiheuttavat potentiaalisia riskitilanteita, on tarpeen purkaa. Imetysohjauksen tulisi nojautua näyttöön perustuvaan tietoon ja olla sisällöltään kannustavaa ja rohkaisevaa.

Suomen Perinatologisen Seuran Hallituksen Puolesta, Markku Ryynänen, Suomen Neonatologit -Alajaoksen Hallituksen Puolesta, Outi Tammela, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Hallituksen Puolesta, Visa Honkanen, Sture Andersson, Mikko Hallman, Kirsti Heinonen, Liisa Lehtonen

Hallitsetko omia tekstejäsi?

Ellet ole varovainen, voit menettää pääsyn omiin teksteihisi. Talletusmuoto voi karata altasi.

Erkki Karjalainen

Kenelle kellot soivat - John Donnen pohdiskeluja sairasvuoteella

John Donne (1572-1631) oli englantilainen runoilija ja tuomiorovasti, jonka laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös erikoinen teos Devotions upon Emergent Occasions vuodelta 1624. Seuraava teosta kuvaava kirjoitus perustuu Paavo Rissasen suomennokseen Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, Pieksämäki 1988). Donnen sairaus oli toisintokuume, febris recurrens, ja teos sisältää mielenkiintoisia välähdyksiä tästä vakavasta sairaudesta ja lääketieteen käytännöstä 1600-luvun alussa.

Arno Forsius

Salapoliisina EBM-maailmassa

Diagnoosin selvittäminen ja parhaan hoitotavan valinta näyttöön perustuvan lääketieteen periaattein muistuttaa monin tavoin salapoliisitehtävän ratkaisemista. Kirurgian professori Jörgen Nordenström Tukholman Karoliinisesta Instituutista on saanut tästä hauskan idean. Hän on ottanut malliksi johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä tietoon perustuvasta ongelmanratkaisusta maailman ehkä kuuluisimman kirjallisen salapoliisihahmon, Sherlock Holmesin. Hahmon luoja sir Arthur Conan Doyle oli itsekin lääkäri. Holmesin esikuvana oli tohtori Bell, eräs Doylen opettajista Edinburghin yliopistossa. Lääkärin roolin Doyle antoi Holmesin apulaiselle, tohtori John Watsonille, jonka hoksottimissa kylläkin on toivomisen varaa.

Martti Teikari

Miten lääketiede myi sielunsa

Tohtori Faust myi sielunsa villakoirana ilmestyneelle paholaiselle. Der Spiegel -lehden tiedetoimittaja Jörg Blechin mukaan lääketiede tekee samoin. Villakoiran ytimessä ovat raha, valta, työpaikat ja tieteellinen asema.

Olli-Pekka Ryynänen