Kilpailu liikenne- ja työtapaturmapotilaista alkoi Vakuutusyhtiöt tehneet ensimmäiset sopimukset yksityissektorin kanssa

Vakuutusyhtiöt ovat näinä päivinä käyneet tiiviisti neuvotteluja terveydenhuollon yksityissektorin kanssa liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden potilaiden hoidosta. Ensimmäiset sopimukset on jo tehty. Ns. laastarivero poistui vuoden alussa, ja nyt vakuutusyhtiöt voivat alkuhoidon jälkeen valita potilaalle hoitopaikan myös yksityissektorilta.

Suvi Sariola

Helsingin kallis terveydenhuolto ei johdu pelkästään Husista

Husista ostettu erikoissairaanhoito ei ole ainakaan suurin selittäjä Helsingin terveydenhuollon kalleuteen, osoittaa Helsingin terveydenhuollon kalleutta selvittänyt hanke. Tähän asti Helsingin terveydenhuollon kalleuden on usein väitetty johtuvan nimenomaan Husin hintavana pidetystä hoidosta.

Suvi Sariola

MRSA:n torjuntatoimet purevat pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun sairaaloissa loppukesästä leimahtanutta MRSA-epidemiaa on saatu hillityksi tehokkaasti. Syyskuun huippuluvuista kuukausittaiset tapausmäärät ovat pudonneet alle puoleen. Tartuntatautirekisterin mukaan viime vuonna Suomesta raportoitiin lähes 1 500 MRSA-positiivista löydöstä, niistä 632 Hus-piirin sairaaloissa. Seuraavaksi suurimmat luvut olivat Pirkanmaan (251) ja Pohjois-Pohjanmaan (111) sairaanhoitopiireissä.

Marianne Jansson

Kystatiini C mittaa hyvin munuaistoimintaa

Väestön ikääntyessä ja diabeteksen yleistyessä munuaisten vajaatoiminnasta on kehittymässä kansanterveysongelma. Jos munuaisvaurio tunnistetaan ajoissa, munuaistaudin vaikeutumista voidaan hidastaa hoidolla. Kystatiini C -pitoisuus mittaa paremmin iäkkäiden munuaistoimintaa kuin yleisesti käytössä oleva kreatiniini. Näin toteaa LL Elise Wasén väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Vuokko Järvilehto

Ylimääräinen geenikopio ehkäisee syöpäkasvaimia Downin oireyhtymässä

Kromosomissa 21 sijaitsevan geenin yli-ilmentyminen voi selittää sen, että Downin oireyhtymässä esiintyy tavallista vähemmän kiinteitä kasvaimia. Japanilais-amerikkalainen tutkijaryhmä havaitsi, että DSCR-1-geenin (Down syndrome critical region) koodaama proteiini estää endoteelisolujen migraatiota ja proliferaatiota sekä angiogeneesiä katkaisemalla niitä edistävän signaaliketjun. Sen aikaansaama negatiivinen palautekehä piti endoteelikasvutekijä VEGF:n ja trombiinin indusoiman solukasvun kurissa ja esti hiirillä mm. melanooman etenemisen. Downin oireyhtymässä tämä elimistön oma antiangiogeneettinen mekanismi toimii erityisen tehokkaasti ylimääräisen geenikopion voimalla. Journal of Biological Chemistry -lehdessä julkaistussa artikkelissa (J Biol Chem 2004;48:50537-54) tutkijat toteavat DSCR-1-geenin saattavan avata uusia polkuja myös hoitojen kehittelyssä.

Hei, täällä Pudasjärvi, mitä kuuluu Oulu? Oulunkaaren seutukunta avaa yhteydet etälääkäriin

Pohjois-Pohjanmaalla seitsemän kuntaa kokeilee internetpohjaista etävastaanottomallia.

Janne Ora

Etäyhteyttä kokeiltu aiemmin Kainuussa

Diabetespotilaiden etävastaanottoa on aiemmin kokeiltu Kainuussa. Utajärven ja Vaalan johtava lääkäri Olavi Timonen on tehnyt aiheesta väitöskirjan Oulun yliopistolle. Timonen kokeili väitöstään varten telelääketieteen menetelmiä Puolangan terveyskeskuksessa.

Voiko riskejä hallita?

Aasian hyökyaaltotuhosta on kulunut aikaa yli kuukausi. Nyt eri puolilla maailmaa mietitään, miten maanjäristyksen aiheuttamien hyökyaaltojen tuhoa voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä. Lancetin päätoimittaja Richard Horton esitti uuden, elämää uhkaavien riskien arviointiin keskittyvän instituutin perustamista.

Vuokko Järvilehto

Mielenterveysongelmaperheen lasta tuettava varhain

Pielaveden-Keiteleen kuntayhtymässä on tehty vuodesta 2001 lähtien yhä enemmän moniammatillista yhteistyötä lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja mielenterveysneuvolan välillä. Kuntayhtymän Näkymätön lapsi -hankkeen päämääränä on luoda perusterveydenhuoltoon ennalta ehkäisevä työskentelymalli, joka ottaa huomioon mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapset.

Ulla Toikkanen

Muistihäiriöiden varhaisdiagnostiikka kaipaa tehostamista

Nykyään nihilismi on vaihtumassa varovaiseksi optimismiksi sen suhteen, että myös Alzheimer-potilaita voi ja pitää hoitaa. Silti hoitoketjuissa on edelleen paljon parannettavaa. Diagnostiset tutkimukset muodostavat vain 1-2 % dementiapotilaan kokonaishoidosta, johon yleensä loppuvaiheessa kuuluu myös kallis laitoshoito. Jokaisella potilaalla, jolla epäillään dementiaa, on oikeus päästä asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Perusterveydenhuolto on avainasemassa dementian havaitsemisessa ja tutkimusten käynnistämisessä ja myös potilaiden jatkohoidon seurannassa.

Hilkka Soininen