78096 osumaa

Lääketieteen filosofiaa suomalaisvoimin

Katolinen Isä William Stempsey on filosofian professori Holy Cross Collegessa Yhdysvalloissa; ennen filosofiksi ryhtymistään hän oli patologi. Professori Pekka Vuoria esitti Stempseylle kirjan kirjoittamista lääketieteen filosofiasta. Kirjoittajakunta laajeni, ja nyt on ilmestynyt pääasiassa suomalais-walesilaisena yhteistyönä Philosophy for medicine. Sen kustansi arvostettu Radcliffe Medical Press Oxfordissa. Kirjassa on kymmenen 10-20 sivun kirjoitusta lääketieteen filosofiasta eri näkökulmilta.

Risto Koskinen
Lehti 38: Kirjallisuus 38/2004 Kommentteja

Näyttöön perustuva silmätautioppi

Näyttöön perustuva lääketiede, Evidence-Based Medicine (EBM) on muodostunut nykyajan mantraksi, jota hoetaan kokouksissa, sitä opetetaan ja siitä kirjoitetaan. Kunnat haluavat maksaa vain näyttöön perustuvia hoitoja, ja asia on ollut esillä myös kansallisessa terveysprojektissa. Alan innokkaimmat edustajat toimivat ikään kuin lääketieteessä ei olisi aikaisemmin tieteellistä näyttöä otettu huomioon.

Ahti Tarkkanen
Lehti 38: Kirjallisuus 38/2004 Kommentteja

Leopold August Krohn - Suomen sotilaslääketieteen uranuurtaja

Leopold August Krohn (1837- 1892) kuului Saksasta Pietarin kautta Suomeen tulleeseen sukuun, jossa on monessa sukupolvessa harvinaisen paljon julkisuuden henkilöitä tieteen, taiteen ja kulttuurin eri alueilta. Leopold Krohnin isä, oluttehtailija Leopold Wilhelm Krohn (1806-1890) muutti Suomeen ja solmi avioliiton viipurilaisen tehtailijan Johan Friedrich Dannenbergin tyttären Juliana (Julie) Dorotean (1818-1889) kanssa. Aviopari peri vuonna 1834 Viipurin maalaiskunnassa olevan Kiiskilän kartanon, jonka tehtailija Dannenberg oli ostanut vuonna 1820.

Arno Forsius
Lehti 38: Terveydenhuollon historia 38/2004 Kommentteja

MC vs MSA - onko kustannuskriisi lääkärien vai potilaiden syy?

Huomioita sanomalehdestä: kunnat haluavat lisää valtaa sairaanhoitopiirin hallinnossa, koska eivät kykene päättämään sairaanhoidon kustannuksista. Ongelman syy todettiin myöhemmin yleisönosastolla: potilaiden sairastaminen ei vähene, vaikka kunnat alibudjetoisivatkin. Toinen huomio: vakuutusyhtiöt ovat alkaneet rajoittaa sairauskuluvakuutusten korvauksia tekemällä sopimuksia tiettyjen lääkäriasemien kanssa. Hoidon sisältöön ei puututa, koska lääkärin etiikka takaa hoidon laadun. Samalla vihjataan kuitenkin kaksoishinnoitteluun, eli mahdollisuuteen rahastaa vakuutetuilta potilailta suurempia käyntimaksuja tai tehdä turhia tutkimuksia - tätä pidetään onneksi hyvin harvinaisena. Vakuutusyhtiöiden viesti lienee selvä: Lääkärien tulee pitää kiinni etiikastaan, millä tarkoitetaan tässä potilaan edun ensisijaistamista lääkärin tai lääkäriaseman etuun nähden, hoitoa lääketieteellisesti kestävin indikaatioin eli pääsääntöisesti samoin perustein kuin julkisellakin puolella, ilman turhia kustannuksia. Mutta mikä on kuntien viesti? Miksi lääkärit tekisivät turhia hoitoja tai tutkimuksia julkisessa terveydenhuollossa?

Samuli Saarni
Lehti 38: Liitto toimii 38/2004 Kommentteja

Hoidon läpimurto vielä saavuttamatta Jatkuva kipu vaivaa miltei joka toista

Kivunhoitoa alettiin kehittää järjestelmällisesti jo toisen maailmansodan jälkeen, mutta kroonisen kivun hoidon mullistava keksintö antaa yhä odottaa itseään. Läpimurtoa tavoitellaan kuumeisesti, sillä kivussa ei ole kyse vähäpätöisestä ongelmasta. Eräiden arvioiden mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista kärsii pitkittyneestä kivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Pitkäaikainen kipu vaivaa lähes joka toista suomalaista.

Katja Patronen
Lehti 38: Liitto toimii 38/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat