Oppimisen iloa vai epäonnistumisen tuskaa?
Oppimiskykyä heikentävät kehitykselliset häiriöt vaikuttavat keskeisesti lapsen sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä ammatillisiin koulutusvalmiuksiin. Lähes joka viides nykykoululainen saa lyhytaikaista tai koko kouluiän kestävää erityis- tai tukiopetusta. Lapsen kehitystä ohjaa vahvasti paitsi motivaatio, myös pyrkimys välttää tilanteita, joihin liittyy epäonnistumisen pelkoa. Vaikeus selviytyä arjen vaatimuksista voi johtaa sekundaaristen ongelmien kehään ja syrjäytymiseen. Vaikka kaikkia erityisvaikeuksia ei voida poistaa, voidaan varhaisella tunnistamisella, oikein ajoitetuilla tukitoimilla sekä lapsen kehitystä tukevalla terveydenhuollon, päivähoidon ja vanhempien yhteistyöllä vaikuttaa lapsen selviytymiseen.