Toimintatavat muuttuvat hitaasti terveyskeskuksissa

Terveyskeskusten toimintatavat muuttuvat hitaasti, vaikka hyviä esimerkkejä toimivista terveyskeskuksista on, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä viime keväänä toteutetun, koko maahan ulottuneen terveyskeskuskierroksen perusteella.

Norjan lääkäreille uusi ohje tupakkavieroitukseen

Norjan lääkäriliitto ja maan sosiaali- ja terveysvirasto ovat laatineet uuden ohjeen, joka auttaa lääkäriä tukemaan tupakoinnista eroon pyrkiviä potilaitaan. Ohje suunnattiin yleislääkäreille, koska nämä ovat tekemisissä potilaiden koko kirjon kanssa.

Katja Patronen

Eturauhassyövän hoito ei ole ongelmatonta

Perineaalisen radikaaliprostatektomian tekniikka kuvattiin jo sata vuotta sitten (1). Huggins työtovereineen loi perustan eturauhassyövän hormonaaliselle hoidolle kuusi vuosikymmentä takaperin (2). Mitään perin mullistavaa ei eturauhassyövän hoidossa ole kuitenkaan viime vuosikymmeninä tapahtunut. Toki leikkaustekniikka on kehittynyt. 1940-luvulta lähtien retropubinen prostatektomia on ollut edellä mainittua huomattavasti yleisemmin käytössä (3). Walsh työtovereineen esitti niin sanotun hermot säästävän leikkaustekniikan pari vuosikymmentä sitten (4). Menetelmä mahdollistaa erektiokyvyn säilymisen. Laparoskooppinen prostatektomia on tullut jäädäkseen. Ulkoisen sädehoidon tekniikat ovat kehittyneet, ja sen rinnalle on tullut interstitielli (kudoksen sisäinen) eli tykösädehoito. Hormonaalisessa hoidossa kirurgisen kastraation (orkiektomia) ja estrogeenihoidon vaihtoehdoiksi ovat tulleet LHRH-analogit, -antagonistit ja antiandrogeenit joko yksin tai yhdessä käytettyinä jatkuvana tai intermittoivana hoitona.

Sakari Rannikko

Eturauhassyövän sädehoito

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän hoitokäytäntö on ollut seuranta- ja hormonihoitopainotteista.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän hormonihoito

Eturauhassyövän hormonihoidon käytössä ja ajoituksessa on paljon avoimia kysymyksiä.

Teuvo Tammela - Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Mitä sitten, kun eturauhassyövän hormonihoitojen teho hiipuu?

Suotuisan hormonihoitovasteen jälkeen levinnyt eturauhassyöpä etenee ja muuttuu hormonirefraktoriseksi (hormonihoidoille reagoimattomaksi), missä tilanteessa potilaiden keskimääräinen elossaoloennuste on enää 1-2vuotta. Tällöin hoidon ensisijainen tavoite on oireiden lievittäminen.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen - Petteri Hervonen, Inkeri Elomaa - Timo Joensuu

Lyhyesti: Eteisvärinäkohtaukset usein petollisen oireettomia

Nykyaikaisen tahdistimen muisti rekisteröi automaattisesti ja luotettavastisydämensisäistä EKG:ta, mikä mahdollistaa oireettomienkin rytmihäiriöiden dokumentaation.

Juhani Airaksinen

Spironolaktoni sydämen vajaatoiminnassa - jäitä hattuun!

Vuonna 1999 ilmestyneen RALES-tutkimuksen tulosta referoitiin aikanaan innokkaasti. Tutkimuksen mukaan spironolaktonin lisääminen NYHA III-IV-luokan sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden lääkitykseen vähentää kuolleisuutta jopa 30 %. Tämän jälkeen spironolaktoni on päätynyt hoitosuosituksiin, myös meillä, mutta onneksi joka kohdassa on korostettu, että potilaan seerumin kaliumpitoisuutta on seurattava.

Robert Paul

Kemosädehoito parantaa pään ja kaulan syövän hoitotulosta

Kaulan imusolmukkeisiin metastasoituneen pään ja kaulan alueen syövän uusiutumisriski on suuri. Leikkaukseen liitetty sädehoito pienentää taudin uusiutumisriskiä. Tietyt solunsalpaajat herkistävät soluja sädehoidolle.

Sirkku Jyrkkiö

Hyvät tulokset synnyttäjän ja vauvan varhaisesta kotiutuksesta

Synnytyksen jälkeisen sairaalahoidon lyhentämiseen liittyy epätietoisuutta lääketieteellisistä riskeistä, todellisista säästöistä ja siitä, kuinka perhe kokee lyhentyneen hoidon. Sveitsissä verrattiin näitä näkökohtia varhaisen kotiutuksen (normaalista synnytyksestä 24-48 tuntia ja keisarileikkauksesta 72-96 tuntia) ja perinteisen hoitoajan (96-120 tuntia ja 144-168 tuntia) ryhmissä. Varhaisen kotiutuksen ryhmässä kätilö kävi perheessä 10 päivän aikana perheen toivomin ajankohdin. Toisessa ryhmässä kätilö kävi vain, jos ilmeni kliinisiä ongelmia. Varhainen kotiutus johti 1 209 Sveitsin frangin nettosäästöön. Imetys onnistui paremmin varhain kotiutuneilla ja imetysohjauksen koettiin myös onnistuvan kotona paremmin. Äitien terveydentilassa ei ollut eroja, ei myöskään lasten terveydessä ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin 6 kuukauden iässä merkitsevästi useampi varhain kotiutunut lapsi oli tarvinnut tarkastusta tai hoitoa sairaalassa. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä hoitoon.

Pertti Kirkinen