Eikö dementialääke lykkääkään laitoshoitoa?

Alzheimer-lääkkeiltä on toivottu paljon dementiapotilaiden hoidossa. Tähänastiset tutkimukset ovat yhtäpitävästi osoittaneet niiden parantavan potilaiden kognitiota, ja lisäksi ne näyttävät vaikuttavan edullisesti toimintakykyyn, käytösoireisiin sekä omaisten kuormittuneisuuteen. Englannissa tehty lääketehtaista riippumaton pitkän seurannan donepetsiilitutkimus on kylmä suihku näille toiveille. Alun perin 565 lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toisessa potilaat saivat 5-10 mg donepetsiilia vuorokaudessa. Potilaita seurattiin yli kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Rasvaimu ei vähennä valtimotautiriskiä

Valtimotaudin riskitekijät kulminoituvat insuliiniresistenssiin, joka liittyy omenavatsaisuuteen. Loogista olisi, että omenavatsan poistaminen vähentäisi valtimotaudin riskiä. Kahdeksalta ylipainoiselta (painoindeksi 35,1+-2,4) euglykeemiseltä naiselta ja seitsemältä aikuistyypin diabeetikkonaiselta (39,9+-5,6) poistettiin rasvaimulla 9,1+-3,7 ja 10,5+-3,3 rasvaa ja mitattiin seuraavat muuttujat ennen ja 10-12 viikkoa rasvaimun jälkeen: lihas-, maksa- ja rasvakudoksen insuliiniherkkyys, CRP, verenpaine, paastoglukoosi, insuliinipitoisuus ja seerumin lipidit. Rasvaimu ja rasvan poisto ei vaikuttanut muuttujiin. Valtimotaudin riskitekijöiden minimointiin ei ole oikotietä - on liikuttava ja laihdutettava ja tupakkaa ei saa polttaa. Terveyskasvatuksen tavoitteet ovat ennallaan tämänkin tutkimuksen jälkeen.

Robert Paul

Lyhyesti: Plasmastakin onnistunevat syöttösolunaktivaation määritykset

Syöttösolut aktivoituessaan tuottavat mm. prostaglandiini D2:ta (PGD2), minkä metaboliittia on pyritty mittaamaan mm. virtsasta, bronkoalveolaarihuuhtelunesteestä ja ysköksistä. Puolalaiset osoittivat 32:n allergista astmaa sairastavan ja 50 terveen verrokin tutkimuksessa, että metaboliitin 9-alfa,11beeta-PGF2:n mittaaminen onnistuu myös plasmasta. Syöttösolujen erittämän PGD2:n merkitys saattaa olla allergisessa reaktiossa luultua suurempi, joten havainto antanee apua tutkimustyöhön ko. sektorilla.

Hannu Puolijoki

Kiivasta kilpailua erektiohäiriöiden lääkityksessä

Erektiohäiriöiden lääkkeiden tukkumyynnin arvo oli Suomessa viime vuonna 14miljoonaa euroa, ja kulutus kasvoi 24 %. Suun kautta otettavia uusia valmisteita on markkinoilla neljä. Brittiläinen Drug and Therapeutics Bulletin arvioi hiljattain niiden keskinäistä asemaa. Lehti asetti sildenafiilin edelleen ensisijaiseksi aineeksi, tosin pienin varauksin. Kilpailevia aineita on tutkimuksissa vertailtu toisiinsa vähän.

Timo Klaukka

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta (Committee of Human Medicinal Products, CHMP) on hyväksynyt darifenasiinin (Emselex, Novartis) virtsan karkailun symptomaattiseen hoitoon. Sinasalekti (Mimpara ja Parareg, Amgen) on uusi lääke sekundaariseen hyperparatyreoidismiin, johon liittyy munuaissairaus sekä lisäkilpirauhasen syövän aiheuttamaan hyperkalsemiaan. Fondaparinuksin (Arixtra ja Quixidar, Sanofi-Synthelabo) käyttöaiheeseen liitettiin akuutti syvä laskimotromboosi ja akuutti keuhkoembolia tietyin rajoituksin, ja etanerseptin (Enbrel, Wyeth) käyttöön liitettiin aikuisten kohtalainen tai vakava psoriaasi. Infliksimabi (Remicade, Centocor B.V.) sai käyttöaiheekseen aktiivin ja progressiivisen psoriaasiartriitin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimusdirektiivi saa täydennyksen

Kuluvan vuoden toukokuussa voimaan tullut EU:n lääketutkimusdirektiivi on jo saanut täydennysehdotuksen. Siinä ehdotetaan joustoa nk. puhtaasti akateemisiin lääketutkimuksiin, joita ei rahoita lääkeyritys. Tutkimuksissa ei tarvitsisi noudattaa kaikkia hyvän lääketutkimustavan periaatteita, ja mm. lääkkeen valmistuksen dokumentoinnissa, tutkimuslääkkeen luovutuksessa ja haittavaikutuksien seurannassa ja raportoinnissa olisi helpotuksia, erityisesti jos tutkitaan jo markkinoilla olevaa lääkettä. Tällä täydennyksellä pyrittäisiin vaientamaan ne akateemiset tutkijat, jotka arvostelivat lääketutkimusdirektiivin tiukkoja ja kohtuuttomia vaatimuksia tutkimuksille, joilla ei ole kaupallisia päämääriä (SLL 2004; 59:927), vaan jotka pyrkivät yksinomaan tietyn potilasryhmän hoidon parantamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeiden aiheuttamassa itsemurhariskissä eieroja

Lähes 160 000 depressiopotilasta käsittänyt tutkimus Britanniassa totesi nk. SSRI-masennuslääkkeitä (fluoksetiini ja paroksetiini) ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin kuuluvaa amitriptyliiniä käyttäneillä lähes yhtä suuren riskin itsemurhaan hoidon alussa. Vaara oli suurin ensimmäisten yhdeksän hoitopäivän aikana. Tutkijat katsovat, että äskettäin diagnosoitujen potilaiden lääkehoito ei vähennä masennusta heti alussa, vaikkakin palauttaa toimintakykyä, minkä vuoksi potilaan itsemurha-ajatuksia, taipumusta kiihtyneisyyteen ja muita vastaavia seikkoja tulisi tarkkailla. Tässä mielessä SSRI-lääkkeillä ei näyttäisi olevan etuja vanhoihin trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Myös FDA pohtii varoitusta SSRI-masennuslääkkeisiin

Yhdysvaltojen lääkeviranomaiselta (Food and Drug Administration, FDA) julkisuuteen vuotanut muistio vahvistaa aikaisempia epäilyjä, että kun masentuneita lapsia hoidetaan uusilla nk. SSRI-masennuslääkkeillä, kasvaa itsemurhan riski kaksinkertaiseksi verrattuna hoitoon lumelääkkeellä. Muistio on yhteenveto 22 kliinisestä tutkimuksesta ja yhdeksästä masennuslääkkeestä tehdystä selvityksestä. Yhteensä 4 250 lapsesta 2 298:aa hoidettiin masennuslääkkeillä ja 1 952:ta lumelääkkeellä. Edellisessä ryhmässä itsemurhia oli 74 ja lumelääkeryhmässä 34. FDA pohtii nyt samaa varoitusta, jonka Britannian lääkeviranomaiset julkaisivat jo noin vuosi sitten (SLL 2004:59:1798, 1274 ja 177). Sen mukaan SSRI-masennuslääkkeiden (fluoksetiinia lukuun ottamatta) käytön riskit lasten masennuksessa olivat hyötyjä suurempia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harkintaa SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaiseen käyttöön

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Health Canada) on tiedottanut lääkäreille SSRI-masennuslääkkeiden haitoista vastasyntyneille, kun lääkkeitä käytetään raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Vastasyntyneillä on esiintynyt hengitys- ja imemisvaikeuksia, kouristuksia, lihasjäykkyyttä ja jatkuvaa itkeskelyä. Kysymyksessä ovat joko suorat lääkevaikutukset tai vieroitusoireet. Haittoja on havaittu kaikilla SSRI-lääkkeiden (fluoksetiini, fluvoksamiini, mirtatsapiini, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini) käyttäjillä mukaan lukien myös bupropioni (Zyban), jonka käyttöaihe on tupakoinnin lopettaminen. SSRI-lääkkeiden käytössä raskauden aikana kehotetaan harkintaan ja erityisesti raskauden loppuvaiheessa annosta tulisi pienentää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO jäljessä HIV:n lääkehoitotavoitteestaan

Kun WHO:n uusi pääjohtaja, eteläkorealainen Dr Lee Jong-Wook aloitti tehtävässään kesällä 2003, hän asetti tavoitteekseen 3 by 5 eli kolme miljoonaa HIV-potilasta tuli saada lääkehoidon piiriin vuoteen 2005 mennessä. Miljoonista HIV-potilaista vain alle 400 000 sai tuolloin kehitysmaissa lääkehoitoa. Heistäkin suuri osa oli hoidossa Brasiliassa eikä Afrikassa, jossa tauti on todellinen vitsaus. Nyt, noin vuotta myöhemmin lääkehoidossa on 440 000 potilasta. Vaikka lisäys on vaatimaton, Dr Lee uskoo silti tavoitteen toteutuvan. Kampanjaa käydään 56 kehitysmaassa. WHO:n tavoitteena on madaltaa hoidon hintaa 120 euroon potilasta kohti vuodessa, mutta käytännössä se on tällä hetkellä yli kolme kertaa enemmän. Kehitysmaiden rahat terveydenhoitoon eivät kestä edes halvimman HIV-hoidon kustannuksia. Myös kroonisia sairauksia potevat tarvitsisivat tehokkaampaa hoitoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä