Normaali paino tavoitteeksi myös Down-lapsen ruokavaliossa

Lihominen on Downin oireyhtymän yhteydessä niin tavallista, että moni mieltää pyöreyden kuuluvan asiaan. Ylipaino on kuitenkin usein sydänvioista kärsivälle Down-ihmiselle haitallista, siinä missä muillekin. Myös kehitysvammaisen ihmisen painonhallinnasta on siis tärkeää huolehtia.

Marianne Jansson

Ruokavalion merkityksestä AD/HD-oireyhtymässä ei näyttöä

Ylivilkkaiden ja impulsiivisten AD/HD-lasten erityisruokavalioista ei ole mitään tieteellisesti todistettua hyötyä, totesi LKT Katarina Michelsson Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä. Esimerkiksi lisä- ja väriaineiden on väitetty aiheuttavan käytöshäiriöitä, ja avuksi on tarjottu niiden välttämiseen perustuvaa Feingoldin ruokavaliota. Lukuisat tutkimukset eivät kuitenkaan ole tuoneet näyttöä ruokavalion hyödyllisyydestä. Myöskään sokerin välttämisestä ei ole tieteellisesti osoitettua hyötyä AD/HD-lapsille, kuten ei allergiaruokavalioista tai erilaisista vitamiini- tai hivenainevalmisteistakaan.

Tuore akateemikko Jared M. Diamond tarkastelee kehitystä monitieteellisesti

Eurooppalaiset valloittajat veivät mukanaan valtameren yli kulkutauteja, alkuperäiskansoille tunnetusti tuhoisin seurauksin. Mutta miksi Amerikan kansoilla ei ollut antaa omia tauteja vastineeksi?

Marianne Jansson

Veripalvelu irtisanoo 45 henkeä

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun YT-neuvottelut ovat johtaneet 45 hengen irtisanomiseen Kivihaan toimipisteessä Helsingissä. Taustalla on Veripalvelun plasmalääkkeiden valmistuksen siirtyminen hollantilaiselle ei-kaupalliselle Sanquinille, joka on Suomen Veripalvelua vastaava organisaatio.

Vertaistukipuhelin dementoituvien läheisille

Muistihäiriöistä kärsivien ja dementoituvien ihmisten omaisille ja läheisille on avattu maksuton vertaistukipuhelin. Alzheimer-keskusliiton Muistilinja-puhelin on avoinna joka päivä klo 17-21.

Astmaatikot tyytyvät oireisiinsa

Vain noin joka kymmenes astmaatikko on oireeton, ilmeni Hengitysliitto Helin jäsenistöstään tekemässä tutkimuksessa. Hoitotasapainonsa arvioi hyväksi 48 % vastanneista, mutta heistäkin joka kymmenes kertoi astman häiritsevän päivittäisiä toimia, joka viides heräilee öisin astmaoireisiin, yskää on joka kolmannella ja lähes puolet käyttää oirelääkitystä.

Islannissa Euroopan tehokkain tupakkapolitiikka

Suomi sijoittuu yhdeksänneksi tupakkapolitiikan tehokkuutta arvioivassa tutkimuksessa, jossa verrattiin 28:aa Euroopan maata. Tehokkainta tupakkapolitiikka on tutkimuksen mukaan Islannissa, Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Kärkikolmikon jälkeen tulevat Irlanti, Malta ja Ruotsi.

Vartijaimusolmuketutkimus säästää turhalta kainalontyhjennykseltä

Vartijaimusolmukebiopsia on luotettava tapa tutkia, onko rintasyöpä levinnyt imusolmukkeisiin, osoittaa LL Riitta Röngän tänään Helsingin yliopistossa tarkistettava väitöskirjatutkimus. Vartijaimusolmuketutkimuksen etuna on myös se, ettei siihen liity yläraajan turvotusta tai tuntohäiriöitä, jotka ovat yleisiä seurauksia kainalon kaikkien imusolmukkeiden poistosta.

Nopea kasvu lapsena suurentaa rintasyöpäriskiä

Nopea kasvu lapsena, varsinkin murrosiässä, suurentaa rintasyöpäriskiä, osoittaa huomattavan laajaan aineistoon pohjautuva tanskalaistutkimus. Yli 117 000 tanskalaisnaista kattava tutkimus julkaistiin äskettäin New England Journal of Medicine -lehdessä.

Lapsettomien parien tutkimus ja hoito - haaste terveydenhuollon ammattilaisille

Lapsettomuuden ongelma koskettaa kymmeniä tuhansia pareja maassamme. Tuoreen naisten lisääntymisterveyttä selvittäneen FINRISKI 2002 -tutkimuksen mukaan kaikista naisista 16 %:lla oli joskus ollut vaikeuksia tulla raskaaksi ja 9 % oli ollut tutkimuksissa tai saanut hoitoa lapsettomuuteen. Tavallinen käsitys on, että hedelmättömyys on jonkin verran yleistynyt. Samalla kuitenkin hedelmöityshoidot ovat kehittyneet ja niiden tulokset ovat parantuneet. Suurta osaa lapsettomuudesta kärsiviä pareja voidaan näillä hoidoilla auttaa. Ennakkotietojen mukaan toteutettiin maassamme vuonna 2003 yli 7 000 hedelmöityshoitokiertoa (alkion siirtoa), eli väestöön suhteutettuna maassamme aloitettiin yhteensä 6,3 hoitokertaa tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohden. Vuosittain syntyy noin 1 500 koeputkihedelmöityksen avulla alkunsa saanutta lasta; se tarkoittaa noin 2,5 % syntyvistä lapsista. Tämä on merkittävä osuus myös äitiysneuvoloiden ja synnytyssairaaloiden toiminnassa.

Aila Tiitinen