Miten tieteelliseen tutkimukseen osallistuva henkilökunta koki tutkimushallinnon kehittämistoimet?

-Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tieteellisen tutkimustyön hallinnointi keskitettiin vuonna 1998. Tarkoitus oli luoda laadukkaalle tutkimukselle hyvät edellytykset.

Marjo Virkki - Terho Lehtimäki - Pauli Ylitalo - Timo Koivula

Mikä ohjaa lääkärin kliinistä toimintaa ja päätöksentekoa?

-Lääkärin on ammattitoiminnassaan sovellettava koulutuksensa mukaisesti yleisesti hyväksyttäviä ja kokemusperäisiä, perusteltuja menettelytapoja. Artikkelissa käsitellään niitä lähteitä ja keinoja, joiden avulla lääkäri voi löytää yleisesti hyväksytyt menettelytavat.

Matti Isohanni - Jouko Miettunen - Hannu Koponen

Lääkärin työ atk-avusteisessa terveydenhuollossa

-Terveydenhuolto muodostuu lukuisista keskenään hyvin erilaisista toiminnoista. Yhteistä kaikelle on tietointensiivisyys, eettiset periaatteet ja joustava toiminta toimijan tai potilaan yksilöllisen tilanteen edellyttämällä tavalla. Tietojärjestelmien hyväksikäyttöä on lisättävä, jos terveydenhuoltoon kohdistuvista haasteista aiotaan selvitä samalla säilyttäen tähänastiset hyvät tulokset. Tässä kirjoituksessa esitellään lääkärin työhön liittyviä kysymyksiä, joita atk-avusteista terveydenhuoltoa suunniteltaessa on noussut esiin.

Pirkko Kortekangas

Myös työturvallisuuslaki antaa määräyksiä tuberkuloosintorjunnasta

Asiantuntijaryhmän suositus tuberkuloosin torjunnasta sairaalassa (SLL 9/2004, s. 909-16) on ajankohtainen ja hyödyllinen kannanotto edelleen tärkeään asiaan. Asiantuntijaryhmää on syytä vilpittömästi kiittää ja onnitella ansiokkaasta artikkelista.

Asko Aalto, Matti E. Lamberg, Markku Seuri

Miksi vakuutusyhtiöiltä pitää karhuta laskujaan?

Olen kirjoitellut E-lausuntoja ja hoitanut työtapaturmapotilaita vuosien varrella. Nyt laskutan itse vakuutusyhtiöitä ammatinharjoittajana. Työstä veloittamani palkkiot ovat olleet kohtuullisia. Nyt vaan on vieläkin vuoden 2003 kesän laskuja maksamatta.

Pertti Toikkanen

Matkapuhelimet ovat terveysriski muutenkin kuin liikenteessä

Ruotsin ja Saksan säteilyturvakeskusten pääjohtajat antavat ohjeita ja suosituksia kännykkäsäteilyn vähentämiseksi, koska terveysriskejä ei ole voitu varmuudella sulkea pois. Suomessa vastuussa olevat viranomaiset vakuuttelevat matkapuhelinsäteilyn vaarattomuutta, pyrkimyksenään rajata keskustelu pelkästään sähkömagneettisten kenttien lämpövaikutukseen. Biologiset muutokset sivuutetaan.

Seppo Kinnunen

Säteilyturvakeskus: Radiotaajuisen säteilyn haitallisuudesta ei ole näyttöä, kunhanraja-arvoja noudatetaan

Matkapuhelinten ja niiden tukiasemien lähettämän radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn haitalliset vaikutukset terveyteen ovat viime vuosina olleet enenevässä määrin julkisen keskustelun kohteena. Kyselytutkimusten perusteella voidaan arvioida, että 10- 20% väestöstä arvelee, että kyseiseen säteilyyn voisi liittyä terveydellisiä riskejä ja 0,6-1 % arvelee saavansa oireita matkapuhelimen käytöstä (1).

Kari Jokela, Wendla Paile, Dariusz Leszczynski

Ahvenanmaan sairaanhoidon ja keskussairaalan historia

Ahvenanmaa oli kauan melko eristettynä meriyhteyksien takana. Suomea hallinneet Ruotsi ja Venäjä sekä muut Itämeren rannikon valtiot ovat olleet kiinnostuneita siitä lähinnä merisodankäynnin tukikohtana. Sen vuoksi Ahvenanmaasta tuli itsenäisen Suomen osana sotilaallisesti neutraali alue, jolle turvattiin itsehallinto ja ruotsin kielen säilyminen. Ahvenanmaan eristyneisyys päättyi oikeastaan vasta 1950-luvun lopulla, kun Maarianhaminan kautta Suomen ja Ruotsin välillä kulkeva laivaliikenne vilkastui ratkaisevasti.

Arno Forsius

Kaunistelematon kuvaus rintasyövästä

Riihimäkeläisen taiteilijan päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja on kaunistelematon kuvaus rintasyöpään sairastumisesta ja syövän hoitoprosessista 1990-luvun jälkipuoliskolla. Kirja on nimenomaan potilaan näkemys hoidoista ja hoitohenkilökunnasta vakavan sairauden eri vaiheiden aikana. Erilaisten hoitojen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset pahoinvoinnista iho-oireisiin ja toisaalta mielialan vaihtelut masennuksesta toiveikkuuteen antavat realistisen kuvan rintasyöpäpotilaan kokemuksista. Tarkkasilmäiset havainnot lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta sekä heidän tavastaan lähestyä potilasta voisivat toimia potilaspalautteena monelle alan ammattilaiselle. Huumori - suorastaan hirtehishuumori - tunkee läpi monista kappaleista. Sairauden aikana syntyy ystävyyssuhteita, joihin ei tarvita yhteistä pitkää elämäntaivalta. Sairastumiskokemus yhdistää ennestään ventovieraitakin. Tarinan tämä jakso päättyy onnellisesti, kirjoittaja selviytyy taudistaan kolmen vuoden pituisen sairausjakson jälkeen. Kirjan epilogissa kuitenkin kerrotaan, että Ella-Maija Laitasalo kuoli vuonna 2003.

Maira Palosuo

Lääkärilehden kulttuuripalstan puheenjohtajavaihtui

Lääkärilehden kulttuuripalstaa viisi vuotta luotsannut Veikko Karskela luovutti puheenjohtajan nuijan Kimmo Mustakalliolle vuoden alussa.

Ulla Toikkanen