Ajankohtainen oppikirja vanhenemisesta

Olen useiden vuosien ajan toivonut suomenkielisen vanhenemista käsittelevän oppikirjan ilmestymistä. Nyt toive on toteutunut. Jyväskylän yliopiston opettajat ja tutkijat ovat toimittaneet gerontologian oppikirjan lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön opiskelijoiden sekä käytännön työssä toimivien työntekijöiden tarpeisiin.

Sirkka-Liisa Kivelä

Uusi opas omalääkärijärjestelmästä

Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti asetettiin omalääkärijärjestelmän selvitys- ja kehitystyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Kunnallinen työmarkkinalaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Lääkäriliitto. Työskentely aloitettiin laatimalla uusi Omalääkäriopas. Työryhmä kuuli toimintansa alkuvaiheessa perusterveydenhuollon valtakunnallisia asiantuntijoita, joiden näkemyksiä hyödynnettiin oppaan uudistamisessa. Nyt valmistunut opaskirja antaa lukijalleen läpileikkauksen omalääkärijärjestelmän historiasta aina tulevaisuuden haasteisiin asti unohtamatta omalääkäreiden palkkausjärjestelmän esittelyä. Sitä voidaan käyttää ohjekirjasena omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa. Opas on tarkoitettu sekä johtavien lääkäreiden, muiden terveydenhuollon johtajien että kunnan päättäjien avuksi perusterveydenhuoltoa kehitettäessä. Myös käytännön omalääkäri ja hänen tiiminsä voivat hyödyntää opasta toiminnassaan.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Sähköisten potilastietojen liikuttava joustavasti

Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto on yksi kansallisen terveysprojektin tärkeimmistä tavoitteista, mutta järjestelmän täytyy tukea lääkärin työtä ja potilaan hoitoa eikä vaikeuttaa niitä. Sähköisten potilastietojen on liikuttava joustavasti terveydenhuollon toimipisteestä toiseen, toteaa Lääkäriliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Katja Patronen

Paikallisosastot ovat jäsenten linkki liittoon

Pietarsaaressa valmistaudutaan terveyskeskuksen ja sairaalan fuusioon ja Savonlinnassa etsitään rohtoa lääkärivajeeseen. Lääkäriliiton paikallisosastot eri puolilla maata painiskelevat päivittäin mitä vaihtelevinten kysymysten kanssa. Kaiken työn ja touhun punoo kuitenkin yhteen sama punainen lanka: pyrkimyksenä on välittää jäsenten tuntoja liittoon ja saada vastineeksi tietoa ja tukea.

Katja Patronen

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyksiä myönnetty 58 Kehitysyhteistyöhön kaivataan lisää nuoria lääkäreitä

Kansainvälisessä terveydenhuollossa riittää työsarkaa nuorille lääkäreille, jotka haluavat asiantuntijatehtäviin tai kenttätöihin ulkomaille. Lääkäriliitto on tähän mennessä myöntänyt kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden 58 lääkärille. Pääosa heistä on hankkinut työkokemuksensa kehitysmaista. Aivan viime aikoina erityispätevyyksiä ovat saaneet myös Suomen lähialueilla toimineet lääkärit.

Katja Patronen

In memoriam Pirkko Santavuori 29.4.1933-6.2.2004

Professori Pirkko Santavuori menehtyi tapaturmaisesti 6.2.2004. Häntä jäivät kaipaamaan perheen lisäksi lukuisat ystävät, potilaat perheineen sekä työtoverit.

In memoriam Arto Vuorjoki 26.7.1932-23.3.2004

Hyvä ystävämme Arto Vuorjoki on kuollut. Hän syntyi Helsingissä Wegeliusten sukuun ja kävi koulunsa synnyinkaupungissaan. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin viidennestä yhteiskoulusta ja aloitti heti koulun jälkeen opiskelunsa Helsingin yliopistossa, josta valmistui lääkäriksi vuonna 1960. Arton isoisä, Uno Wegelius, oli viime vuosisadan alussa Oulun diakonissalaitoksen johtaja, ja Arton isä Yrjö Vuorjoki oli aikoinaan pohjoispohjalaisen osakunnan kuraattori. Vaikka Arto oli avojalkainen helsinkiläinen, hän piti itseään pohjalaisena sukunsa perinteiden mukaisesti ja hakeutui jo opiskelunsa alkuvaiheessa kesälomallaan vapaaehtoiseksi harjoittelijaksi eli niinkutsutuksi orjaksi Oulun lääninsairaalaan. Valmistuttuaan lääkäriksi hän aloitti erikoistumisensa naistentautien erikoislääkäriksi Oulun lääninsairaalassa, joka Arton valmistumisen jälkeen muuttui yliopistolliseksi koulutussairaalaksi. Arto olikin Oulun lääninsairaalassa apulaislääkärinä peräti vuoteen 1966 saakka, jolloin hän sai naistentautien ja synnytysopin erikoislääkärin pätevyyden. Näinä vuosina hän kehittyi taitavaksi operatööriksi ja harkitsevaksi lapsenpäästäjäksi. Yliopistollisen koulutussairaalan apulaislääkärin toimenkuvaan katsottiin jo tuolloin kuuluvan tieteellisen tutkimuksen tekeminen. Arto teki kuitenkin esimiehilleen tiettäväksi, että hän arvosti käytännön lääkärintyötä enemmän. Niinpä hän valmistuttuaan erikoislääkäriksi haki ja valittiin Oulun kaupungin synnytyssairaalan osaston ylilääkärin virkaan, jossa hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Tosin Arton ylilääkärikauden aikana synnytykset siirtyivät OYS:aan ja hänen osastonsa muuttui naistentautien osastoksi. Sairaalatyön ohessa Arto hoiti monen vuoden ajan laajaa yksityisvastaanottoa oululaisessa Laboratorio Tutkossa.

Niilo-Pekka Huttunen Hans-Erik Ja Petra Klintrup

Tampere ostaa 30 000 käyntiä yksityislääkäreiltä

Kaupunki voi ohjata potilaita yksityislääkärin vastaanotolle, jos potilaan omalääkäri on lomalla tai jos kaupungin omalääkärin väestövastuu osoittautuu liian suureksi.

MediPiko aloittaa ensi vuonna

Mehiläinen omistaa sairaalan osakkeista 70 prosenttia, sairaanhoitopiiri 30 prosenttia.

Kolmen ja viiden päivän amoksisilliinikuurit yhtä tehokkaita lasten keuhkokuumeen hoidossa

Tutkimus oli satunnaistettu, lumekontrolloitu, kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus seitsemän sairaalan poliklinikalla. Tutkimukseen osallistui 2 188 lasta, jotka olivat iältään 2–59 kuukautta. Lapsista 1 095:lle annettiin kolmen päivän kuuri ja 1 093:lle viisi päivää kestävä lääkitys. Amoksisilliinia annettiin suun kautta 31–54 mg/kg 3 kertaa päivässä.