Sikiöseulonnat syrjivät vammaisia

Simo Vehmaksen artikkeli on verrattain hyvä ja kuvaa osuvasti vammaisliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Esitän seuraavassa joitakin hajanaisia havaintoja ja mielipiteitä aiheesta.

Kalle Könkkölä

Luuntiheysmittauksista tarvitaan myös lausunto

Luuntiheysmittauksista lähettävälle lääkärille ja asiakkaalle itselleen annettava palaute on hyvin vaihtelevaa. Joissakin keskuksissa mittauksen yhteydessä tehdään tarkka riskikartoitus ja perusteellinen anamneesi luusta, sen kunnosta ja murtumariskistä. Nämä tiedot hyödynnetään annettavassa lausunnossa. Toisissa keskuksissa lähettävä lääkäri saa mittauksesta ainoastaan koneen antaman tuloksen. Tällä hetkellä näyttää yksiselitteisesti siltä, että erillinen kirjallinen lausunto luuntiheysmittauksesta puoltaisi paikkaansa.

Jorma Heikkinen, Seppo Kivinen

Äitien ja lasten terveydenhuolto Afganistanissa

Talibanien kukistuttua syksyllä 2001 Afganistanin hallitus on yhdessä YK:n järjestöjen ja muun kansainvälisen yhteisön tuella ponnistellut maan romahtaneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi. Leena Kaartinen on seurannut näköalapaikalta tätä prosessia. Hän on työskennellyt vuodesta 1996 terveydenhuollon kehitystehtävissä keski-Afganistanin vuoristossa.

Leena Kaartinen

PISTOKOE

1. Suolistobakteerit ovat tärkeitä elimistön tasapainon ylläpitäjiä. Kuinka paljon bakteereita kannamme suolessamme keskimäärin?

Hyksin sädehoitoklinikka vuosina 1962-1974

Helsingin yleisen sairaalan sädehoitolaitoksesta tuli Hyksin sädehoitoklinikka, kun Helsingin yliopistollinen keskussairaala perustettiin vuonna 1958. Tällä nimellä klinikka kulki vuoteen 1974 saakka. Suuria muutoksia vanhaan klinikkaan verrattuna olivat suuret tilat, 5 vuodeosastoa, megavoltti- ja kobolttihoito, annossuunnittelu, isotooppiosasto ja kirurginen osasto. Arkisto ja tilastointi uudistettiin. Kliininen säteilybiologia kehittyi, sytostaattihoito teki tuloaan ja monisytostaattihoidot tulivat käyttöön. Klinikka osallistui keskeisellä tavalla alan yhteispohjoismaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtakunnallisen syövän torjuntaohjelman laatimiseen.

Lars R. Holsti

Suomalaisen syövän koko kuva

Vaatimattomasti vihkosen muotoon nidottu julkaisu Syöpä Suomessa 2003 tarjoaa selkeää ja tiivistä yleistietoa syövän esiintymisestä syistä, ehkäisymahdollisuuksista ja varhaisesta toteamisesta. Eri syöpämuotojen epidemiologisia trendejä puolen vuosisadan ajalta havainnollistetaan kaavioin ja värikartoin. Esitystapa pyrkii yleistajuisuuteen, mikä tuottaa jossain määrin sisällöllistä horjuvuutta. Runsas kirjallisuusviiteluettelo ohjaa kiinnostuneet syvemmälle tieteellisiin taustoihin. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisema tietopaketti omaa jo perinteitä, sillä nyt on käsillä kymmenes ajantasaistettu painos. Kirjoittajat edustavat Suomen Syöpärekisteriä ja Suomen Syöpäyhdistystä.

Martti Teikari

Tähdet, tähdet

Suomen Kuvalehti listaa aika ajoin arvostetuimpia ammatteja. Lääkärinimikkeet ovat paistatelleet kärkisijoilla. Vastikään julkaistu abiturienttien suosikkilista (HS 10.2.04) pudotti lääkärit yllättäen top tenistä sijalle 30. Uskomatonta? Miksi lääkärikuva on yhtäkkiä näin muuttunut?

Outi Aikio

Hallituksen kokous 12.2.2004: Työterveyslääkäreille tarkistettu palkkaussuositus

Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 12.2.2004 työterveyslääkärien tarkistetun palkkaussuosituksen. Palkkaussuositusta päätettiin korottaa 4,5 prosentilla maaliskuun alusta alkaen. Jatkossa työterveyslääkärin vähimmäispalkka on suosituksen mukaan 1459 euroa viikkotuntia kohden vuodessa.

Katja Patronen

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

(Hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 12.2.2004)

Koulutus ja tutkimus tarjoavat tukijalan edunvalvonnalle

Lääkäriliiton koulutus- ja tutkimustoiminta on yksi edunvalvonnan apuvälineistä, jonka on palveltava ennen muuta lääkärien tarpeita. Tähän koulutus- ja tutkimustoimiala tähtää tarjoamalla panoksensa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuottamalla liiton pyrkimyksiä tukevaa tietoa.

Katja Patronen