77901 osumaa

E-apteekki hiertää Ruotsissa

Göteborgissa toimiva e-apteekki eli Euapoteket myy internetissä reseptilääkkeitä ja käyttää viitelähteenään mm. Ruotsin Fass-lääkeluetteloa. Euapoteket tarjoaa lääkkeistä kotisivuillaan ruotsin-, englannin-, saksan- ja myös suomenkielistä informaatiota eikä piittaa Ruotsin lääkemyynnin monopolista, joka on valtion omistamalla Apoteket-organisaatiolla. Ruotsin lääketeollisuusyhdistys on manannut apuun mm. terveysministeriön, lääkelaitoksen, lääkintö- ja sosiaalihallituksen sekä kuluttajalaitoksen. Viranomaiset ovat puolestaan kääntyneet Euroopan komission puoleen, jotta lääkkeiden laittoman internetkaupan estämiseen löydettäisiin yhteiseurooppalainen ratkaisu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oseltamiviiri haitallinen alle yksivuotiaille

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) tiedottaa, että influenssan estoon tarkoitettua oseltamiviiria (Tamiflu, Roche) ei tule antaa yhtä vuotta nuoremmille, mistä jo käyttöohjekin varoittaa. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu, että suurina määrinä oseltamiviirifosfaatti läpäisee kehittymättömän veri-aivoesteen ja voi johtaa vakaviin haittoihin. Ihmislapsen veri-aivoesteen katsotaan olevan vaillinaisesti kehittynyt aina yhteen ikävuoteen asti. Roche on vahvistanut asian lääkäreille lähettämällään kirjeellä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannia palaa lääkenimissä EU:n ruotuun

Kansainvälisessä lääketieteen kirjallisuudessa lukijaa on kerran toisensa jälkeen hämmästyttänyt brittiläinen tapa kirjoittaa vaikuttavien lääkeaineiden nimet omalla, muista maista poikkeavalla tavallaan. Nyt britit ovat luopumassa omista nimistään (nk. BAN-nimet) ja muuttamassa poikkeamia EU:n käyttämiin eli WHO:n vahvistamiin kansainvälisiin nimiin (nk. INN-nimet). Muutos koskee noin 300:aa lääkenimeä, jotka muuttuvat mm. lääkepakkauksissa. Muutokset voivat olla suuriakin. Amethocaine on jatkossa tetracaine, barbitonesta tulee barbital, eformoterolista formoterol, hydroxyureasta hydroxycarbamide, lignocainesta lidocaine, methotrimeprazinesta levomepromazine, plasminista fibrinolysin, tyroxinesta levotyroxine jne.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke hyväksytty tromboosin estoon

Ranskan lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt tromboosin ehkäisyyn oraalisesti käytettävän ksimelagatranin (Exenta, AstraZeneca). Käyttöaihe on ensivaiheessa laskimotrombien ehkäisy suurissa elektiivisissä toimenpiteissä, kuten polvi- tai lonkkanikaman korjausleikkauksissa. Nk. tunnustamismenettelyn kautta lääke tullee kaikkiin EU-maihin vielä vuoden 2004 kuluessa. Suurimmissa tromboembolisista komplikaatioista tai niiden ehkäisystä tehdyissä tai tekeillä olevissa tutkimuksissa on ollut mukana noin 30 000 potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Interferoni- beeta ja maksavauriot

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Health Canada) ja kolme interferonibeetan valmistajaa Berlex (Schering AG), Biogen Idec ja Serono ovat lähettäneet yhteisen varotuskirjeen lääkäreille aineen käytön yhteydessä multippeliskleroosipotilailla todetuista maksavaurioista. Maailmanlaajuisesti on tiedossa kolme tapausta, jotka ovat vaatineet maksansiirron. Maksan toimintaa kehotetaan nyt seuraamaan kuukausittain etenkin hoidon alussa, ja potilaan on itse tarkkailtava mahdollisia maksavaurion ensioireita. Jos maksaentsyymit ovat tuntuvasti koholla, annosta tulee pienentää tai hoito lopettaa. Vakavan maksavaurion arvioidaan olevan melko harvinainen eli luokkaa 1/1 000 tai 1/10 000 potilasvuotta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveysturva ja sen tutkimisen vaikeudet

Lääkärilehden numerossa 3/2004 julkaistiin raportti sairaanhoitopiirien vaihtelevasta menestyksestä työikäisten sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä hoidosta ja työkyvyttömyydestä aiheutuneiden menojen välisestä suhteesta (Vehviläinen A. ym, SLL 2004; 59:181-6). Aineisto oli koottu yhdistämällä Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä löytyneet sepelvaltimotautipotilaat Kelan sairauspäiväraharekisterin tietoihin.

Timo Klaukka, Unto Häkkinen

Vehviläinen ym. vastaavat: Enemmän ongelmia on Stakesin ja Kelan rekisterien laadussa kuin niiden yhdistämisessä

Kiitämme lämpimästi dosentti Timo Klaukkaa ja professori Unto Häkkistä artikkelimme arvioinnista. Kirjoittajat esittävät, ettei tutkimuksemme perusteella sairaanhoitopiireissä pidä antaa kenellekään potkuja. Tätä asiaa emme ole tutkineet. Tutkimuksemme tavoitteena ei ollut selvittää, onko irtisanomisen perusteita vai ei. Lisäksi Klaukka ja Häkkinen arvioivat, että sepelvaltimotautia koskevat tuloksemme ja päätelmämme ovat samankaltaiset kuin terveysturva ja sen rahoitus-tutkimuskokonaisuudesta aikaisemmin julkaistut. Mielestämme sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitoa ja siihen liittyviä muita seikkoja ja päätelmiä ei voida pitää samankaltaisina kuin esimerkiksi psykiatrista hoitoa tai ortopedisiä sairauksia koskevia tuloksia, joita olemme julkaisseet (Viinamäki ym. SLL 2003;58:1755-61, Turunen ym. SLL 2003;58:3329-35).

Arto Vehviläinen, Juha Hartikainen, Leo Niskanen, Ilkka Vohlonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030