Lipoproteiiniarvojen määritysmenetelmiin liittyy virheitä ja huomattava biologinen vaihtelu

Sisätautien erikoislääkäri Leena Koivusen kysymykset LDL-kolesterolin määrittämisestä ovat erittäin ajankohtaisia uuden hyperlipidemiasuosituksen ilmestyessä tänä keväänä. Suositus esittää entistä pienempiä LDL-kolesterolipitoisuuksia hoidon tavoitteeksi, mutta se ei silti ota kantaa LDL-kolesterolipitoisuuden mittausmenetelmään.

Markku Savolainen

Proteiinit ja verenpaine

Luin juuri Jaakko Tuomilehdon ja työtovereiden erinomaisen artikkelin maidon peptidien verenpainevaikutuksista (1). On syytä huomata, että proteiinilla yleensäkin on systolista ja diastolista verenpainetta alentava vaikutus (2). Valitettavasti proteiineihin liittyvän yleisen pelottelukampanjan vuoksi nämä havainnot ovat painuneet varsin tehokkaasti unholaan. Runsaan proteiinin saannin on väitetty aiheuttavan mitä ihmeellisempiä haittavaikutuksia, mutta näille väitteille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä (2). Niinpä olisikin syytä ruveta kriittisesti tarkastelemaan vanhoja proteiiniuskomuksia ja ottaa huomioon se, että proteiineilla on muitakin funktiota elimistössä kuin vain tarjota minimaalinen typpiannos elämän ylläpitämiseksi. Emeritusprofessori Antti Aro kirjoittikin vastikään, että tutkimuksissa on meilläkin aihetta kiinnittää asiaan huomiota ja selvittää tavallista runsaammin proteiineja sisältävien ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksia sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan (3).

Anssi Manninen

Piikki vai suukapula?

Suomeen tuli vuonna 2003 runsaat 3200 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 1300:n hakemus katsottiin ilmeisen perusteettomaksi ns. nopeutetussa käsittelyssä (käytännössä 1-2 kk). Lisäksi Dublinin sopimuksen perusteella palautettiin lähes 500 turvapaikanhakijaa ensimmäiseen turvalliseen maahan, jonka kautta he olivat Suomeen saapuneet. Oletettavissa on, että pikakäännytykset ja Dublin-palautukset lisääntyvät lähivuosina. Syynä tähän on kasvanut turvapaikanhakuturismi, jolla lähinnä Itä-Euroopan vähemmistökansallisuudet pyrkivät hakemaan inhimillisempää kohtelua ja kansainvälistä huomiota surkealle asemalleen.

Anna-Maija Salmi

Suostumuskäytäntö ja henkilöllisyyden suoja geenipankkitutkimuksissa

Keskustelua geenipankeista ja niihin kerättävien näytteiden käytöstä käydään parhaillaan eri puolilla maailmaa. Olisi hyvin tärkeää käynnistää laajempi keskustelu myös Suomessa. Lähes jokainen lääketieteen tutkija joutuu nykyään henkilökohtaisesti tekemisiin DNA-näytteiden ja niistä muodostettavien geenipankkien kanssa, ja joutuu siis kantamaan vastuun tehdyistä päätöksistä. Lisäksi geenipankkien taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvät asiat ovat ratkaisua vailla.

Kirsi Vähäkangas - Esko Länsimies

Erysipelas eli ruusu

Erysipelas eli ruusu on bakteerin aiheuttama tarttuva ihotulehdus, jonka taudinkuvaa on selostettu jo antiikin Kreikan aikana hippokraattisissa kirjoituksissa ja roomalaisen Aulus Cornelius Celsuksen (n. 30 eKr.-50 jKr.) kirjoissa. Nimen erysipelas selitetään johtuvat kreikan kielen sanoista eryhthros (punainen) ja pella (iho). Latinassa taudista käytettiin nimeä ignis sacer, joka tarkoittaa pyhää tulta (ignis, tuli; sacer, pyhä). Sanalla sacer on kuitenkin myös merkitys kirottu, ja siihen perustuen ignis sacer olisikin paremmin kirottu poltto. Keskiajalla erysipelas eli ignis sacer on usein sekoitettu tautiin Ignis Sancti Antonii, Pyhän Antoniuksen tuli, jonka aiheuttaja oli ergotismi eli torajyvämyrkytys. Myös vyöruususta (herpes zoster) on käytetty aikoinaan nimeä ignis sacer.

Arno Forsius

Kohdun sisäinen kuolema

Ruotsin gynekologiyhdistys julkaisee sarjaa alan keskeisistä teemoista. Nyt arvosteltavana oleva kirja on sen perinatologisen työryhmän julkaisema kohdun sisäistä kuolemaa käsittelevä Intrauterin fosterdöd (IUFD).

Mika Nuutila

Kupukaulan katoaminen ja jodiprofylaksian merkitys

Vielä 1950-luvulla tuli kadullakin vastaan melko usein ihmisiä, joilla oli kaulalla suuri kupu, kyhmystruuma. Puolessa vuosisadassa kyhmystruuma on hävinnyt Suomesta niin, että se on nykyään hyvin harvinainen. Tämän katoamistarinan endokrinologian emeritusprofessori Bror-Axel Lamberg kertoo seikkaperäisesti ja mielenkiintoisesti teoksessaan Kupukaula on jo menneisyyttä. Struuman historiaa Suomessa.

Arno Forsius

Uutta autosuunnittelua

Volvon konseptiauto YCC on naisten suunnittelema. Lopputulos kelpaa hyvin miehillekin.

Erkki Karjalainen

Paras kiitos on kun ei moitita

Lääkäreiden uupumus ja tyytymättömyys lisääntyvät. Kunnalliselta sektorilta siirrytään yksityispuolelle ja erilaiset osa-aikatyöt valtaavat alaa. Kuitenkin meillä pitäisi olla kaikki paremmin kuin ennen: lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, sairauksia osataan hoitaa ja lääkärin ammatin arvostuskin on korkea. Kaukana ovat ajat, jolloin kuoltiin sankoin joukoin tuberkuloosiin ja erilaisiin kulkutauteihin, yksi ja sama lääkäri nukutti ja leikkasi potilaansa. Yksi lääkäri päivysti vuorotta koko kuntaansa, ja legendaariset Viipurin volontäärit keräsivät mainettaan. Oi niitä aikoja!

Susanna Wilén

Kuopion tuore aluepäällikkö Anne-Mari Kantanen: Luottamusmiehistä punottava tiivis verkosto

Lääkäriliiton Kuopion aluepäällikkö vaihtui kuukausi sitten, kun tehtävää hoitanut Auli Malinen luopui paikasta muiden työkiireidensä vuoksi. Uudeksi aluepäälliköksi valittiin neurologiaan erikoistuva lääkäri Anne-Mari Kantanen, joka on 29 vuoden iästään huolimatta jo kokenut järjestökonkari.

Katja Patronen