Pirkanmaan sairaanhoitopiiri palkittiin hyvistä käytännöistä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vahvuutena pidetään suuren organisaation toiminnan kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä ja haasteellista kehittämistä. Tämä näkyy myös merkittävinä innovaatioina, joilla on kansallistakin merkitystä. Sairaanhoitopiiri on ollut edelläkävijä terveydenhuoltosektorilla monien menettelyjen, esimerkiksi sopimusohjauksen, kohdalla. Henkilöstö on saatu esimerkillisellä tavalla mukaan laajaan kehitystoimintaan, kiitteli valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton ja sisäministeriön edustajien muodostama valintaraati.

E-apteekki hiertää Ruotsissa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta apurahoja yli 10 vuotta

Uulo Arhio teki mittavan elämäntyön kunnanlääkärinä Keiteleessä (1930–1958) ja Pyhämaa-Pyhärannassa (1958–1970) ja piti vielä eläkkeelle jäätyään yksityisvastaanottoa Raumalla. Sairaanhoitaja Saimi Arhio toimi koko ajan luotettuna yhteistyökumppanina. Yli 40 vuotta kestäneeseen työuraan mahtui paljon – varmasti lähes kaikki se, mitä kaikkia kuntalaisia yksin hoitanut lääkäri joutui kohtaamaan. Näihin kuului mm. yli 300 sektiota, joista kaikki äidit selvisivät elossa, sivutoiminta kuntalaisten hammaslääkärinä ja legendaariset neuvottelut pirtureseptien pyytäjien kanssa.

Alkoholi on edelleen velipuoli

Tutkimus sairaalassa hoidetuista lasten ja nuorten alkoholimyrkytyksistä (Lääkärilehden tässä numerossa, s. 541-5) nostaa esiin ajankohtaisen näkökulman alkoholista sairaanhoidon haasteena. Lasten alkoholimyrkytykset vaarantavat hengen ja vaativat sairaanhoidolta osaamista. Jokaisessa tapauksessa olisi selvitettävä potilaan ja hänen perheensä psykososiaalinen tilanne. Kuitenkin vain 60%:lle potilaista oli suositeltu jatkokontrollia. Tutkimus haastaa työhön alkoholimyrkytysten ehkäisemiseksi ja myös niiden tutkimuksen ja hoidon kehittämiseksi.

Matti Rimpelä

Alkoholfrågorna försummas fortfarande

Undersökningen som gäller alkoholintoxikation bland barn och ungdomar som har fått vård på sjukhus (i detta nummer av läkartidningen, sidan 541-5) aktualiserar en angelägen infallsvinkel om alkoholen som en utmaning för sjukvården. Alkoholförgiftning bland barn är livshotande och kräver kunnande inom sjukvården. Den psykosociala miljö som patienten och hans eller hennes familj lever i borde klarläggas i varje enskilt fall. Efterkontroll har emellertid rekommenderats för bara 60 % av patienterna. Undersökningen manar till insatser för att förebygga fall av alkoholförgiftning samt till att utveckla forskning och vård inom området.

Matti Rimpelä

Kestääkö kuntien talous, kun suomalaiset harmaantuvat? Professori Pentti Meklin kannattaa hoitorenkaita

Kunnallistalouden pohja ei ole vielä murtunut, mutta se natisee liitoksissaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kasvavat, kun taas kuntien verotulot eivät lisäänny. Kunnat tulevat vastedes yhä riippuvaisemmiksi valtionosuuksista. Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Pentti Meklin nostaa parannuskeinojen kärkeen kuntien palvelutuotannon tehostamisen. Terveydenhuollossa pitää etsiä kustannusvaikuttavia hoitoja ja prosessijohtamista täytyy parantaa. Valtion rahoitusta on myös lisättävä.

Ulla Toikkanen

Vanhuuden medikalisointi lisää kontrollin ja tuen tarvetta

Vanhustenhuollosta on muodostunut vähitellen kontrollijärjestelmä, jossa pyritään puuttumaan iäkkäiden ihmisten omatoimisessa suoriutumisessa havaittuihin riskeihin mahdollisimman varhain. Vanhustenhuollon tavoitteissa ja käytännön hoitotyössä on usein vaikea erottaa toisistaan sosiaalista tukea ja kontrollia. Nämä havainnot käyvät ilmi Stakesin erikoistutkijan Taina Rintalan väitöskirjasta.

Ulla Toikkanen

Palvelujärjestelmän kyettävä tunnistamaan väestön tarpeet

Väestön ikääntyminen on tuonut enemmän terveitä kuin sairaita ikävuosia. Palvelujen tarve kasvaa, koska yhä useammat ihmiset voivat hyötyä niistä, toteaa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta.

Ulla Toikkanen

Lääketeollisuus ry:n Sirpa Rinta: Hintakoriin sitominen voisi nopeuttaa tukkuhintojen käsittelyä

Suomessa oli viime vuonna Euroopan viidenneksi alhaisimmat lääkkeiden tukkuhinnat. Kun hintoihin lisättiin arvonlisävero, vähittäishintatilastoissa Suomi nousee kuudenneksi kalleimmaksi.

Ulla Järvi

Munuaissiirroilla huikeat säästöt

Elinluovuttajien määrä Suomessa on jopa vähentynyt, vaikka elinsiirtojen tulokset ovat jatkuvasti parantuneet.