Lyhyesti: Kädenvääntöä keuhkoahtaumataudin lääkehoidosta

COPD:n lääkehoidossa piillevät miljardimarkkinat, ja on ymmärrettävää, että alalla toimivat lääkekehittelijät ja asiantuntijat (riippumattomat ja vähemmän sitä olevat) vaihtavat ajatuksia eri yhteyksissä. Nyt tuoreessa laajassa katsauksessa käydään kirjallisuutta läpi, ja päädytään tiettyyn algoritmiin hoidon osalta: pitkävaikutteiset bronkodilatoivat lääkkeet (formoteroli, salmeteroli ja tässä myös tiotropiini) ovat suosituksen kärjessä. Pääkirjoituksessa suhtaudutaan tehtyihin johtopäätöksiin kriittisesti varsinkin tiotropiinin näytön osalta, ja toisaalta painotetaan kiinteän inhaloitavan steroidi+bronkodilataattori-kombinaation merkitystä, eli keskustelu jatkuu...

Hannu Puolijoki

Antibioottien käyttö ja rintasyöpä - onko niillä yhteyttä?

Suomalaisiakin tutkijoita askarruttanutta kysymystä yritettiin selvittää amerikkalaisvoimin tuoreessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin Washingtonin osavaltion terveysohjelman osanottajista vuosina 1993-2001. Mukaan tarkasteluun pääsi 2 266 rintasyöpäpotilasta, joille etsittiin 7 953 verrokkia.

Seppo Y.T. Junnila

Rokotushoitoa munuaissyöpään

Puolet munuaissyöpään sairastuneista potilaista paranee leikkaushoidolla. Taudin uusiutumista ei voi estää interferonilla, vaikka se jarruttaa melko hyvin etäpesäkkeisen taudin kulkua. Solunsalpaajista ei ole apua munuaissyövän hoidossa. Rokotushoitoa on jo aiemmin ehdotettu munuaissyövän hoitoon, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia.

Sirkku Jyrkkiö

Synnytysamme on hyvä vaihtoehto avautumisvaiheessa

Synnytyksen hidastuminen kohdunsuun avautumisvaiheessa on varsin yleinen ongelma. Taustalla voi olla monia syitä, jotka synnytyslääkärin on tapauskohtaisesti arvioitava. Mikäli alatiesynnytyksen jatkuminen on mahdollista, tarvitaan useimmiten supistustoiminnan ja synnytysanalgesian parantamista. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi oksitosiinin käytöllä, kalvojen puhkaisulla ja epiduraalipuudutuksella. Myös synnytysamme osoittautui hyväksi, jopa merkitsevästi edellisiä keinoja paremmaksi tavaksi tilanteessa, jossa ensisynnyttäjän kohdunsuun avautuminen hidastui aktiivissa 1. synnytysvaiheessa. Mikäli tässä tilanteessa valittiin lämmin ammekylpy, maksimikestoltaan 4 tuntia, riski epiduraalipuudutuksen tarpeeseen oli 0,71, oksitosiinin tarpeeseen 0,74 tai ylipäätänsä mihinkään obstetrisen intervention tarpeeseen 0,81 verrattuna hoitoon, jossa heti turvauduttiin oksitosiiniin, kipulääkkeisiin tai kalvojen puhkaisuun. Synnytystavoissa ei ollut ryhmien välisiä eroja, mutta ammeryhmästä joutui useampi lapsi hoitoon neonataaliyksikköön. Neonataalihoidon tarve ei kuitenkaan ollut suoranaisesti yhdistettävissä synnytysammeen käyttöön. Tutkijoiden mielestä ammeen käyttö on hyvä vaihtoehto, mikäli synnytyksen ensimmäisen vaihe hidastuu. Veteen synnyttäminen, joka myös on yleistä monissa maissa, vaatii omat valmiutensa ja käytännöt, joilla eliminoidaan vastasyntyneen ongelmia ja äidin repeämä- ja vuotoriskejä.

Pertti Kirkinen

Johtuuko uskonnollisuuskin serotoniinista?

Ruotsissa on tutkittu, miksi toiset meistä uskovat henkiin. Terveet tutkittavat täyttivät luonteenpiirteitä kartoittavan kyselyn ja lisäksi heiltä määritettiin PET-tekniikalla serotoniinireseptorien aktiivisuus aivojen eri osissa. Kun kyselyn ja kuvauksen tulokset korreloitiin keskenään, kävi ilmi, että serotoniinin sitoutumispotentiaali korreloi vastakkaisesti uskonnollista käyttäytymistä ja asenteita kuvaavien luonteenpiirteiden kanssa. Tarkempi analyysi osoitti, että uskonnollisuutta kuvaavasta osioryhmästä korrelaatio ilmeni sellaisten osioiden kohdalla, jotka kuvasivat hyväksyvää spirituaalista eli hengellistä asennoitumista. Nämä ihmiset hyväksyvät yliaistilliset havainnot ja asiat, kun taas heidän vastakohtansa suosivat reduktionistista ja empiiristä maailmankuvaa. Näyttääkin ilmeiseltä, että serotoniinijärjestelmä muodostaa biologisen pohjan hengellisille kokemuksille. Usein ajatellaan, että uskonnollinen käyttäytyminen on ympäristö- ja kulttuurisidonnaista. Kuitenkin kaksos- ja adoptiotutkimuksen mukaan noin 50 % yksilöiden välisen uskonnollisuuden vaihtelusta selittyy geneettisillä tekijöillä. Tämäkin tutkimus tukee uskonnollisen ajattelun ja biologisten ominaisuuksien keskinäistä yhteyttä. Lopuksi tutkijat pohtivatkin, voitaisiinko kiihkouskonnollisuus selittää moninkertaisilla eroilla aivojen serotoniiniaktiivisuudessa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Valkean aineen kirkastumat = masennuksen huono ennuste

Aivojen valkean aineen kirkastumat ovat masennuksesta kärsivillä ikääntyneillä selvästi yleisempiä kuin muilla ikääntyneillä. Näiden kirkastumien on arveltu kuvaavan valkean aineen hermoratavaurioita ja olevan etiologisessa yhteydessä masennukseen. Sataa yli 60-vuotiasta masennuspotilasta koskevassa tutkimuksessa otettiin aivojen MRI hoidon alussa ja 2 vuotta sen jälkeen. Seuranta-aikana kirkastumat lisääntyivät toipuneista 11,5 %:lla, kun vastaava luku ei-toipuneilla oli 31,6 % (p = 0,01). Regressioanalyysissä valkoisen aivoaineen kirkastumien volyymin kasvu yhdistyi erittäin voimakkaasti huonoon ennusteeseen. Ei kuitenkaan ole varmaa, johtuuko masennus pienistä verisuonitukoksista vai altistaako se niille. Joka tapauksessa ikääntyvien masennuspotilaiden kohdalla myös heidän verenkiertoelimistönsä tila tulee tarkasti selvittää ja aiheen ilmaantuessa tulee masennuksen ohella hoitotoimenpiteet kohdistaa myös verenkiertosairauksien hoitoon ja ennalta ehkäisyyn.

(Rs)

Lyhyesti: Tupakoinin jatkaminen heikentää keuhkosyövän ennustetta

Monen keuhkosyöpäpotilaan on kuultu sanovan, että eihän sitä tupakointia enää kannata lopettaa. Toisiin päätelmiin ovat päätyneet jenkit 1 155 keuhkosyöpäpotilaan kohortissa. Ajankohtainen tupakointi oli käänteisessä yhteydessä hoidolla (kirurginen ja/tai kemoterapia ja/tai sädehoito) saatuihin tuloksiin. Tupakointi huononsi ennustetta vaarasuhteen ollessa 1,37 (95 %:n luottamusväli 1,18-1,59, p < 0,001). Eli myös keuhkosyövän dignosointihetkellä kannattaa tupakointi lopettaa!

Vaihdevuosihormonien käyttö on vähentynyt maan kaikissa osissa

Hormonihoitovalmisteiden käyttäjämäärät kääntyivät pitkään jatkuneen kasvun jälkeen laskuun, kun tutkimustulokset valmisteiden ja rintasyöpäriskin lisääntymisen välisestä yhteydestä valmistuivat. Vuoden 2003 tammi-elokuussa korvausta saaneiden määrä oli runsaat 10 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Käyttö on vähentynyt maan kaikissa osissa, ja eniten nuorimpien käyttäjien keskuudessa.

Tuula Salmi - Mareena Paldán - Timo Klaukka

Virtsankarkailuun uusilääke

Alankomaiden lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt uuden antikolinergin solifenasiinin (Vesicare, Yamanouchi) virtsankarkailun hoitoon. Aine estää muskariini-M3-reseptoria, joka supistaa virtsarakkoa. Tähän liittyy sivuvaikutuksina suun kuivuus, ummetus ja näköhäiriöt. Solifenasiini ja sen kehitteillä oleva kilpailija darifenasiini (Emselex, Novartis) ovat enemmän rakkoon vaikuttavia ja sivuvaikutuksia odotetaan olevan vähemmän. EU-maissa arvioidaan olevan 25 miljoonaa potilasta, joiden virtsankarkailuun lääkehoito voisi auttaa. Tunnustamismenettelyn kautta solifenasiinin arvioidaan tulevan moneen EU-maahan jo kuluvan vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpäpotilaiden EPO-hoitotutkimus keskeytettiin

Rintasyöpätutkimus, jossa erytropoietiinia (EPO) käytettiin sytostaattihoidossa anemian korjaamiseen, on keskeytetty riippumattoman seurantakomitean kehotuksesta. Vuoden kestoiseksi aiotussa tutkimuksessa oli mukana 939 potilasta ja erytropoietiinia saaneessa ryhmässä kuolleisuus oli jonkin verran suurempi verrattuna hoitoa saamattomiin. Samansuuntainen tulos on saatu pään- ja kaulan alueen syöpää sairastavien 350 potilaan tutkimuksessa. Erytropoietiinin arvellaan edistävän tuumorin verisuoniston kasvua ja aiheuttavan syöpäsoluissa sytostaattiresistenssiä. Ruotsin lääkevalvontaviranomainen kehottaa varovaisuuteen erytropoietiinin käytössä syöpäpotilailla, kunnes EU-maissa aloitettu selvitys kaikista käynnissä olevista tutkimuksista valmistuu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä