Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen

-Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon työuupumuksesta ja sen lisääntymisestä. Syitä on etsitty niin työntekijästä itsestään ja hänen asenteistaan kuin työstä, työoloista, työn organisaatiosta ja yhteiskunnastakin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveyskeskuslääkärin työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä laadullisen menetelmän avulla.

Minna Kyösti - Pekka Larivaara

Kunnalliset työterveysyksiköt uusia toiminta- ja organisointitapoja etsimässä

-Monet kunnalliset työterveysyksiköt ovat ryhtyneet etsimään muutosta palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehostamiseksi. Työterveyslaitoksessa tehtiin talvella 2003 tutkimus, joka kartoitti näitä muutoksia.

Pirjo Pulkkinen-Närhi - Pirjo Manninen - Jutta Mikkola, Kimmo Räsänen - Esa Asikainen - Kaj Husman

Kaksikymmentä vuotta kliinisen ravitsemustieteen koulutusta

Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos juhlii 20-vuotista taivaltaan. Toimintavuosien aikana laitoksella on koulutettu 244 maisteria ja 26 tohtoria. Laitoksella annetaan myös, ainoana maassamme, lääketieteen opiskelijoille kliinisen ravitsemustieteen opetusta. Mutta mitä nämä kliiniseen ravitsemukseen perehtyneet terveydenhuollon ammattilaiset osaavat ja tekevät ja mitkä ovat suomalaisen ravitsemustutkimuksen painopistealueet 2000-luvulla?

Tarja Martikainen

Sydämen vajaatoimintapotilaat eivät näy Kelan tilastoissa

Timo Klaukka ja Mareena Paldán ovat ansiokkaasti jälleen kerran julkaisseet Kelan erityiskorvattavien rekisteriin perustuen tunnuslukuja erityiskorvattavuuteen oikeuttavista sairauksista (Diabetes yleistyi vuonna 2003 muita kansantauteja nopeammin, SLL 9/2004, s. 924-6).

Markku S. Nieminen

Kirjoittajat vastaavat Markku S. Niemiselle

Sydämen vajaatoiminnan vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta toiseen, kuten katsauksessamme (1) toimme esiin. Professori Nieminen on täysin oikeassa siinä, ettei Kelan rekisteri sellaisenaan kerro tietyn sairauden esiintyvyydestä koko totuutta, vaan lukuihin vaikuttaa erityisesti korvausjärjestelmään ja sen muutoksiin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi kaikki verenpainetautia sairastavat eivät tule rekisteriin siksi, etteivät erityiskorvauksen saannin kriteerit ole samat kuin sairauden diagnostiset tai hoidon aloittamisen ehdot.

Timo Klaukka, Mareena Paldán

Pelkosen työryhmän johtopäätös hämmästyttää

Luin Pelkosen työryhmän mietinnön hämilläni. Esityö mietintöön oli tehty esimerkillisellä tavalla, ja sen lukemista voi suositella kaikille lapsen oikeuksista kiinnostuneille. Kymmenen pistettä siitä. Sen sijaan on täysin käsittämätöntä, miten työryhmän johtopäätös oli se mikä se oli. Usealla kymmenellä sivulla todettiin rituaaliympärileikkauksen olevan Suomen lain ja kaikkien Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastainen. Johtopäätöksenä oli suositella poikien sukuelinten silpomista julkisessa terveydenhuollossa. Ainoa argumentti ympärileikkauksen puolesta oli sen kulttuurillinen merkitys. Saamieni tietojen mukaan ympärileikkauksen pitäisi olla saman uskontokunnan ympärileikkaajan suorittama, jotta sillä olisi uskonnollista merkitystä. Ehdotetussa muodossa uskottoman suorittama poikien ympärileikkaus on pelkästään kulttuuritapa, eikä se mitenkään eroa samaan kulttuuriin kuuluvien tyttöjen ympärileikkauksesta. On häpeällinen seikka, että työryhmä on kokonaan unohtanut poikalapsen oikeudet.

Harry Lindahl

Työkyvyn johtamisen itsearviointia laatukriteerein

Hyvinvointitavoitteinen toiminta on työelämässä yleistynyt. Työterveyshuolto on keskeinen tämän kehityksen moottori. Menestysyritykset hyödyntävätkin työterveyshuollon ja henkilöstön kehittäjien yhteistyötä. Näin mahdollistuu kokonaisvaltainen ja eettinen näkemys työhyvinvointiin.

Matti Ylikoski

Vaikeita, uusia asioita

Kansallinen terveysprojekti suosittelee laboratorio- ja kuvantamistoiminnan muuttamista liikelaitosmallin tai alueellisen mallin mukaiseksi. Tavoitteena on palvelujen turvaaminen, mutta myös kustannustehokkuus (= säästö). Lisäksi hehkutetaan radiologipalvelujen saatavuudella. En ole nähnyt selvitystä, mistä niitä saadaan.

Auli Malinen

Hallituksen kokous 4.3.2004: Enimmäistyöajasta irtisanoutuminen omalla sopimuksella ei istu Suomeen

Lääkäriliiton hallitus ei kannata ajatusta niin sanotun opt-outin käyttöönotosta Suomessa. Opt-out sallisi lääkärin irtisanoutua henkilökohtaisella sopimuksella 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta. Vaarana on, että opt-outista tulee sopimus, jota lääkärillä ei käytännössä ole mahdollisuutta kieltäytyä allekirjoittamasta.

Katja Patronen

Liiton toiminnanjohto solmii suhteet sidosryhmiin

Lääkäriliiton toiminnanjohto toteuttaa hallituksen päätökset ja johtaa ja kehittää liiton toimiston työtä. Johto vastaa myös liiton kontakteista kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin. Arjen aherrukseen heijastuu yhä vahvemmin lääkärintyön, terveydenhuollon ja edunvalvonnan kansainvälistyminen.

Katja Patronen