Lääkkeiden ympäristövaikutuksista EU-direktiivi

Ruotsi on ponnekkaasti ajanut läpi EU-direktiiviä ehkäisemään lääkkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Sekä europarlamentti että EU-komissio ovat sen jo hyväksyneet ja ministerineuvoston käsittelyn jälkeen direktiivi hyväksyttäneen lopullisesti vielä kuluvan vuoden toukokuun alussa. Ruotsin huolia lääkkeiden ympäristövaikutuksista on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:659). Erityisesti ovat askarruttaneet hormonien, antibioottien ja viruslääkkeiden jäämät ympäristössä, kuten vesistöissä, samoin fluorokinoliinien ja tetrasykliinien tunnetusti hidas eliminaatio. Niiden vaikutuksia mm. kaloihin, pieniin äyriäisiin ja levään on tutkittu. On myös havaittu, että kun ibuprofeenin puoliintumisaika luonnossa on alle vuorokausi, naprokseenilla se on yli vuosi. Berliiniläiset saavat juomavedessään neljää eri lääkettä pieninä määrinä. Ruotsin viranomaiset ovat luokittelemassa kaikki noin 6 000 lääkevalmistetta niiden ympäristövaikutuksien mukaisesti.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Miksi suolistotukospotilas muuttui siniseksi ja sekavaksi?

64-vuotias mies hakeutui terveyskeskukseen vatsakipujen takia. Hänellä oli perussairauksina tablettihoitoinen diabetes, yleistynyt arterioskleroosi ja essentiaali hypertonia. Hänet otettiin vuodeosastolle seurantaan. Parin päivän seurannan aikana potilaan vatsa muuttui pömpöksi ja CRP-arvo nousi 165:een. Hänet lähetettiin ohutsuolitukoksen kuvan takia keskussairaalan päivystyspoliklinikalle. Natiivivatsakuvauksessa ei havaittu ilmaa vapaassa vatsaontelossa.

Vesa Lund

Iso nelonen

Ake, Make, Pera ja mä käytiin samaa lukiota. Oltiin teräväpäisiä jätkiä ja pidettiin itsestään selvänä, että meistä tulis kaikista jotain dollarinpyörittäjiä.

Terhi Heinäsmäki

Onnistuuko syöpäpotilaiden palliatiivinen hoito Husin alueella?

Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli selvittää oireenmukaisen hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, potilailla esiintyviä oireita ja hoidon laatua. Hoitaville lääkäreille osoitetussa kyselyssä kartoitettiin tiedonkulkua hoitolinjasta, palliatiiviseen hoitoon liittyviä ongelmia ja koulutuksen tarvetta.

Tiina Tasmuth - Tiina Saarto - Eija Kalso

Sairaus ja seksuaalisuus - kyselytutkimus valmistuville lääkäreille

Sairastumisen vaikutukset seksuaalielämään otetaan harvoin puheeksi terveydenhuollon hoitotilanteissa. Syyksi arvellaan henkilöstön koulutuksen tiedollisia ja taidollisia puutteita.

Nina Närte - Mikko Seppänen - Elise Kosunen

Tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuu

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan muutosta lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella korvattavan sairaanhoidon kustannusten rahoittamisesta. Pyrkimyksenä on luopua vuoden 1993 alusta lähtien toteutetusta väliaikaisesta täyskustannusvastuujärjestelmästä, ns. laastariverosta, jolla nämä vakuutusjärjestelmät ovat vastanneet julkisen terveydenhuollon antaman sairaanhoidon kustannuksista, ja siirtyä pysyvään suoralaskutusmalliin, jolloin maksettavaksi tulevat todelliset palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2005 alussa.

Arja Lehtinen - Esa Rahkonen

Kärsivä ihmiskunta ja lääkärit

Kovin mahtipontinen otsikko, joka minulle on annettu. Voin vain toivoa, että se ei heti ensi näkemältä johda Lääkärilehden lukijaa siirtymään seuraavaan artikkeliin. Kun lähdemme purkamaan sen viestiä, löydämme sanat kärsimys, ihminen ja lääkäri. Tällä kokonaisuudella on jo vastaansanomatonta merkitystä: kärsimys on olennainen osa ihmisenä olemista, ja lääkärin perustehtävä on kärsimyksen vähentäminen. Kysymykseksi nousee miten hyvin toteutamme tätä tehtävää.

Pirjo Mäkelä

Psyykenlääkkeet ja korkea ikä

Sirpa Hartikainen ja Timo Klaukka kirjoittivat psyykenlääkkeiden käytöstä vanhuksilla kriittiseen sävyyn artikkelissaan Psyykenlääkkeiden käyttö kiihtyy korkeaan ikään saakka (SLL 11/2004, s. 1160-1). Käytön huippu niin unilääkkeillä, neurolepteillä kuin masennuslääkkeilläkin osui tutkimuksessa 90. ikävuoden tienoille. Tarvitseeko noin joka kolmas hyvin iäkäs uni- tai rauhoittavia lääkkeitä, vai ovatko ne vain unohtuneet käyttöön, kysyttiin. Vastauksena oli päätelmä, että kaikkein vanhimpien lääkekuormaa olisi vihdoinkin aihetta ryhtyä keventämään.

Airi Sohlman

Kirjoittajat vastaavat Airi Sohlmanille Terveydenhuollon arki ohittaa valitettavan usein hyvän seurannan

Kiitokset kollega Airi Sohlmanille ajatuksia herättävistä kommenteista. Toimme esiin kirjoituksessamme, että kaikkien psyykenlääkkeiden käyttö yleistyy hyvin korkeaan ikään (85-100 vuoteen) saakka. Tiedot perustuivat Kelan kattavaan lääkerekisteriin, joka ei kuitenkaan kerro lääkityksen tarpeesta suhteessa potilaan kliiniseen tilaan, eikä myöskään hoidon tuloksellisuudesta.

Sirpa Hartikainen Timo Klaukka

Avoin koodi ja rauta

GNU/Linux ja avoimen koodin ohjelmistot ovat kaikille tuttuja. Voitaisiinko sama periaate ulottaa myös laitteistoihin?

Erkki Karjalainen