77901 osumaa

Kiintymysteorialle on jälleen käyttöä

Osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta valitettavan suuri osa - jopa 20 % - voi huonosti. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin hallitsemiseksi on pohdittava, mitkä kaikki seikat sitä lisäävät. Tämä jos mikä edellyttää poikkitieteellistä pohdintaa. Minkälaisena aikuisen maailma avautuu nuorille, mitä arvoja välitämme heille, mitä vaatimuksia ja odotuksia asetamme ja minkälaiset varustukset annamme heille lapsuuden aikana aikuistumisen haasteiden kohtaamiseen. Kun tunnemme vaikuttavat tekijät, uskallamme puuttua epäkohtiin ja asettaa kyseenalaiseksi omat arvomme, voimme välttää nuorten syrjäytymistä ja ehkäistä pahoinvointia.

Veikko Aalberg

Lyhyesti: Häätyykö helikobakteerin mukana syöpäkin?

Mahan helikobakteeri-infektio altistaa paitsi haavalle myös syövälle. Voisikohan helikobakteerin häätö ehkäistä myös mahalaukun syöpää? Tämä kysymys asetettiin Kiinassa Fujianin maakunnassa kymmenisen vuotta sitten. Noin 800 bakteerin kantajaa sai häätöhoidon ja toinen mokoma lumelääkettä. Sitten jäätiin seuraamaan syövän syntymistä noin kahdeksan vuoden ajaksi. Hoitoryhmään niitä kertyi 7 ja verrokeille 11. Ero ei ole merkitsevä. Mutta jos joukosta karsittiin yksilöt, joilla oli jo alussa syöpää edeltävä muutos limakalvolla (atrofia tai metaplasia), tulos muuttui. Kumpaankin ryhmään jäi noin 500 alunalkaen ihan tervemahaista. Näistä häätöryhmään ei osunut yhtään syöpää, kun verrokeista 6 sai syövän. Luvut ovat pieniä, mutta ero on kuitenkin tilastollisesti merkitsevä. Eli vihje häätöhoidon syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on saatu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Uutta vai vanhaa syövän hoitoa?

Lääkärikunnassa elää tiukasti usko, että tutkimusohjelmassa annettu syövän hoito ja seuranta parantavat potilaan ennustetta. Tätä uskomusta on käytetty perusteena houkuteltaessa potilaita tutkimusohjelmiin. Tieteellinen näyttö ei valitettavasti tue yleistä käsitystä. Tutkimusohjelmia tarvitaan, jotta hoitoja voidaan parantaa tulevaisuudessa. Yksittäisen potilaan kohdalla ei voida kuitenkaan tietää, onko hänen tutkimusohjelmassa saamansa hoito yhtään tehokkaampaa kuin tavallinen hoito. Potilasta saattaa lohduttaa se, jos hänelle suodaan mahdollisuus tavata samaa lääkäriä ja hoitajaa tutkimusohjelman ajan. Pitkäaikainen ja hyvä hoitosuhde lienee eduksi potilaalle joka tapauksessa. Lääkäristäkin on mukava tavata tuttuja potilaita.

Sirkku Jyrkkiö

Mielialalääkitys vähentää myös nuorten itsemurhia

Masennuksen parantunut hoito on vähentänyt itsemurhia. Toisaalta on kuitenkin väitetty, että koska alueilla, joilla mielialalääkkeiden käyttö on suurta, on myös korkeita itsemurhalukuja, uudet serotoniinilääkkeet voivat jopa lisätä itsemurhia varsinkin nuorilla. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin aluekohtaisesti nuorten käyttämien mielialalääkkeiden määriä ja heidän ikäryhmässään esiintyviä itsemurhia. Ensinnäkin mielialalääkkeiden käyttö yli kuusinkertaistui, mutta itsemurhien määrä laski lähes 10 %. Tosiaankin, alueilla, joilla nuoret käyttivät paljon mielialalääkkeitä, ilmeni myös enemmän itsemurhia. Tämä yhteys näkyi käytännössä eri sukupuoli-, ikä-, rotu- ja sosiaaliryhmissä. Kuitenkin niillä alueilla, joilla lääkkeiden käyttö lisääntyi vuodesta 1990 vuoteen 2000 eniten, nuorten itsemurhat vähenivät merkitsevästi eniten. Muutos oli selvin pojilla, 15-19-vuotiailla ja alemmassa sosiaaliryhmässä. Vaikka tällaiseen aluevertailuun liittyy vaikeasti hallittavia sekoittavia tekijöitä, puhuu tutkimus vahvasti sen puolesta, että väestötasolla mielialalääkityksellä voidaan ehkäistä nuorten itsemurhia. Näyttää lisäksi siltä, että nuoret miehet ja alemman sosiaaliluokan nuoret hyötyvät lääkehoidosta eniten.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030