Uusi rintasyöpägeeni löytyi

Englantilainen tutkijaryhmä on tunnistanut uuden geenin, joka muodostaa yhteyden perinnöllisen ja ei-perinnöllisen rintasyövän välille (Cell 2003;115:523-35). EMSY-geenin tuottama proteiini sitoutuu BRCA2-geeniin, jonka geenivirheet aiheuttavat perinnöllistä rintasyöpäalttiutta. EMSY vaimentaa tehokkaasti BRCA2-geenin toimintaa edesauttaen syöpäkasvaimen kehittymistä samoin kuin periytyvät BRCA2-geenin mutaatiot.

Maria Kuronen

Tutkimustieto sperman laadun vaihteluista lisääntyy

Turun yliopistossa on vuodesta 1973 lähtien toiminut koko maata palveleva spermapankki. Se tallettaa sekä syöpään sairastuneiden miesten spermaa että lapsettomuushoitoja varten lahjoitettua spermaa.

Ulla Järvi

Nettiriippuvaisten itseapuryhmät kokoontuvat verkossa ensi vuoden alusta

Joskus hyvästä rengistä voi tulla huono isäntä. A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi määrittelee nettiriippuvuuden mieluummin oireiden kuin tietokoneen ääressä kulutetun ajan mukaan. Nettiriippuvainen tuntee menettäneensä kontrollin surffaamiseensa. Netissä surffailu vie vähitellen enemmän aikaa kuin ihminen tahtoisi, ja hänen sosiaalinen elämänsä kärsii, kuntonsa rapistuu ja puhelinlaskunsa kasvavat.

Ulla Toikkanen

Kumppanin vaihto lisää riskiä synnyttää pienipainoisia lapsia

British Medical Journalin (BMJ 2003;327:1138) mukaan naisilla, jotka vaihtoivat partneria ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, oli suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen. Heillä oli myös riski synnyttää pienipainoisia lapsia, ja vastasyntyneen kuoleman riski kasvoi myös.

Ulla Toikkanen

Tuki- ja liikuntaelinradiologiaan tarvitaan erikoistumisohjelma

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyttä ja muuta vajaakuntoisuutta eniten aiheuttavat kaksi sairausryhmää. Vuoden 2002 lopussa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia oli työkyvyttömyyseläkkeellä lähes 64 000 ihmistä. Työkyvyttömyyspäiviä TULE-sairaudet aiheuttavat vuosittain noin 4,5 miljoonaa, ja niistä maksetaan sairausvakuutuskorvauksia noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla kun taloudelliset resurssimme ovat entistä rajallisemmat, tietämys eri tautien patofysiologiasta ja hoitokeinoista lisääntyy. Jotta hoito ja sen seuranta voidaan suunnitella ja toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, tautien havaitsemiseen ja seurantaan tarvitaan yhä tarkempia menetelmiä. Radiologia on noussut yhä tärkeämpään rooliin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien diagnostiikassa.

Seppo Koskinen

Perusverenkuvan uudet suomalaiset viitearvot

Perusverenkuva on käytetyin kliininen laboratoriotutkimus. Määritystulokset vaikuttavat Suomessa päivittäin tuhansien potilaiden sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Kliinisen tulkinnan perustana olevissa viitearvoissa on ollut perusteettomia eroja laboratorioiden välillä. Tässä tutkimuksessa tuotettiin kansallisena monikeskustutkimuksena uudet perusverenkuvan viitearvot suomalaiselle aikuisväestölle.

Veli Kairisto - Paula Grönroos - Minna Loikkanen - Eeva-Riitta Savolainen Kari Punnonen - Martti Syrjälä - Allan Rajamäki

Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti

Olkanivel on ihmisen nivelistä rakenteellisesti väljin, ja nivelen tapaturmainen sijoiltaanmeno on melko yleistä. Nivelen sijoilleen asettamiseksi suositellaan nykyään verrattain passiivisia menetelmiä, jotka säästävät nivelen kudoksia. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen aloitetaan varovainen mobilisaatio välttäen liikkeitä, jotka saattavat johtaa tilan uusimiseen. Nivelen instabiliteetin hoito perustuu kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja tarvittaessa leikkaushoitoon, jonka tarkoituksena on palauttaa nivelen anatomia ja asentotunto.

Jarkko Pajarinen Oliver Michelsson Jan-Magnus Björkenheim

Olkavamman radiologiset tutkimusmenetelmät

Olkavammojen kuvantamismenetelmä valitaan kliinisen löydöksen ja käytettävissä olevien laitteistojen sekä osaamisen perusteella. Peruskuvantamismenetelmä on kuitenkin hyvä etusuunnan natiiviröntgenkuva, joka voidaan ottaa myös 40 asteen ns. takaviistona, jossa olkanivelrakenne näkyy. Sijoiltaanmenon jälkeen tai pahoissa murtumissa on aksillaarinen kuva tarpeellinen. Tietokonetomografiatutkimuksesta voi olla apua selvitettäessä pahoja murtumia ja sijoiltaanmenoja. Ultraääni on osaavissa käsissä hyvä jänne- ja lihasvammojen selvittäjä, ja se sopii primaaritutkimukseksi.

Timo Paakkala

Purenta ja päänsärky

Päänsärky on purentaelimen toimintahäiriöpotilaiden yleisin subjektiivinen oire. Suurin osa tutkijoista pitää näyttöä purentatekijöiden osuudesta toimintahäiriön syntyyn riittämättömänä, kun taas kliinikoiden enemmistö pitää purentavirheitä kausaalitekijöinä. Purentakisko on laajimman hyväksymisen saanut hoitokeino. Jos päänsäryn syy ei selviä tai hoito ei auta, kannattaa potilas lähettää purennan tasapainotukseen perehtyneen hammaslääkärin tutkittavaksi. Leuan epänormaalit liikkeet, leukanivelistä kuuluva naksahtelu tai rahina ja aristavat puremalihakset viittaavat toimintahäiriöön. Oikein toteutettu hoito voi antaa pitkäaikaisen avun osalle päänsärkypotilaista.

Pentti Kirveskari

Kroonisten virushepatiittien hoito ja ennaltaehkäisy

Krooniset virushepatiitit johtavat vähitellen maksakirroosiin, jonka loppuvaiheen hoito on kallis maksansiirto. Virushepatiitteihin on tarjolla kohtalaisen tehokkaita lääkehoitoja, joilla voidaan estää kirroosin kehittyminen. Kroonisen B-hepatiitin hoitoon käytettyjen alfa-interferonin ja lamivudiinin hoitotulokset ovat 40-50 %:n luokkaa. Lisäksi B-hepatiittiin on tehokas rokote, jolla tartuntariskissä olevat tulisi suojata.

Anna-Liisa Karvonen