Puolesta ja vastaan: Sikiöseulonnat ja asenteemme vammaisia kohtaan

Sikiöseulontojen etiikasta käytävä keskustelu on vaikeaa, koska eri osapuolet puhuvat herkästi eri kieltä. Tässä puolesta ja vastaan -kirjoitussarjassa vammaisuuden etiikkaa tutkinut Simo Vehmas kritisoi seulontojen rutiinimaisuutta ja sitä, että vammaisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet ohitetaan liian helposti. Professori Seppo Heinonen puolustaa seulontoja terveydenhuollon näkökulmasta, lääkäri ja kehitysvammaisen tytön isä Oiva Antti Mäki sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kommentoivat omista näkökulmistaan. Sikiöseulonnat ja vammaisten ihmisten syrjintä

Simo Vehmas

Sikiöseulonnat lääkärin näkökulmasta

Keskustelu sikiöseulontojen eettisistä ulottuvuuksista on tärkeää ja siksi on ilahduttavaa, että KT Simo Vehmas osallistuu kirjoituksellaan tähän pohdintaan. Tarkastelen vastineessani sikiöseulontoja terveydenhuollon ja lääkärin näkökulmasta. Korostan sitä, että tämä vastine edustaa vain henkilökohtaista näkemystäni, ei edustamani yliopiston, yliopistosairaalan eikä yhdistyksen virallista kantaa.

Seppo Heinonen

Seulonta on viesti

Suomessa on tehty sikiötutkimuksia noin 30 vuoden ajan. Lapsivesitutkimus otettiin käyttöön 1970-luvulla ja rutiinimainen seerumiseulonta 1990-luvulla. Kaikista raskaudenkeskeytyksistä 2-2,5 % tehdään mahdollisten tai todettujen sikiövaurioiden vuoksi.

Oiva Antti Mäki

Sikiöseulonnat syrjivät vammaisia

Simo Vehmaksen artikkeli on verrattain hyvä ja kuvaa osuvasti vammaisliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Esitän seuraavassa joitakin hajanaisia havaintoja ja mielipiteitä aiheesta.

Kalle Könkkölä

Luuntiheysmittauksista tarvitaan myös lausunto

Luuntiheysmittauksista lähettävälle lääkärille ja asiakkaalle itselleen annettava palaute on hyvin vaihtelevaa. Joissakin keskuksissa mittauksen yhteydessä tehdään tarkka riskikartoitus ja perusteellinen anamneesi luusta, sen kunnosta ja murtumariskistä. Nämä tiedot hyödynnetään annettavassa lausunnossa. Toisissa keskuksissa lähettävä lääkäri saa mittauksesta ainoastaan koneen antaman tuloksen. Tällä hetkellä näyttää yksiselitteisesti siltä, että erillinen kirjallinen lausunto luuntiheysmittauksesta puoltaisi paikkaansa.

Jorma Heikkinen, Seppo Kivinen

Äitien ja lasten terveydenhuolto Afganistanissa

Talibanien kukistuttua syksyllä 2001 Afganistanin hallitus on yhdessä YK:n järjestöjen ja muun kansainvälisen yhteisön tuella ponnistellut maan romahtaneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi. Leena Kaartinen on seurannut näköalapaikalta tätä prosessia. Hän on työskennellyt vuodesta 1996 terveydenhuollon kehitystehtävissä keski-Afganistanin vuoristossa.

Leena Kaartinen

PISTOKOE

1. Suolistobakteerit ovat tärkeitä elimistön tasapainon ylläpitäjiä. Kuinka paljon bakteereita kannamme suolessamme keskimäärin?

Hyksin sädehoitoklinikka vuosina 1962-1974

Helsingin yleisen sairaalan sädehoitolaitoksesta tuli Hyksin sädehoitoklinikka, kun Helsingin yliopistollinen keskussairaala perustettiin vuonna 1958. Tällä nimellä klinikka kulki vuoteen 1974 saakka. Suuria muutoksia vanhaan klinikkaan verrattuna olivat suuret tilat, 5 vuodeosastoa, megavoltti- ja kobolttihoito, annossuunnittelu, isotooppiosasto ja kirurginen osasto. Arkisto ja tilastointi uudistettiin. Kliininen säteilybiologia kehittyi, sytostaattihoito teki tuloaan ja monisytostaattihoidot tulivat käyttöön. Klinikka osallistui keskeisellä tavalla alan yhteispohjoismaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtakunnallisen syövän torjuntaohjelman laatimiseen.

Lars R. Holsti

Suomalaisen syövän koko kuva

Vaatimattomasti vihkosen muotoon nidottu julkaisu Syöpä Suomessa 2003 tarjoaa selkeää ja tiivistä yleistietoa syövän esiintymisestä syistä, ehkäisymahdollisuuksista ja varhaisesta toteamisesta. Eri syöpämuotojen epidemiologisia trendejä puolen vuosisadan ajalta havainnollistetaan kaavioin ja värikartoin. Esitystapa pyrkii yleistajuisuuteen, mikä tuottaa jossain määrin sisällöllistä horjuvuutta. Runsas kirjallisuusviiteluettelo ohjaa kiinnostuneet syvemmälle tieteellisiin taustoihin. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisema tietopaketti omaa jo perinteitä, sillä nyt on käsillä kymmenes ajantasaistettu painos. Kirjoittajat edustavat Suomen Syöpärekisteriä ja Suomen Syöpäyhdistystä.

Martti Teikari

Tähdet, tähdet

Suomen Kuvalehti listaa aika ajoin arvostetuimpia ammatteja. Lääkärinimikkeet ovat paistatelleet kärkisijoilla. Vastikään julkaistu abiturienttien suosikkilista (HS 10.2.04) pudotti lääkärit yllättäen top tenistä sijalle 30. Uskomatonta? Miksi lääkärikuva on yhtäkkiä näin muuttunut?

Outi Aikio