Todentuntuinen näkökulma vakavaan sairauteen

Den verkliga upptäcktsresan består inte att se nya vyer utan att se med nya ögon. Marcel Proust

Päivi Hietanen

Lastenpsykiatrinen hoito ei ole yksinomaan yksilöpsykoterapiaa

Lastenpsykiatrisesta hoidosta on syntynyt kovin kapeutunut ja yksipuolinen kuva Kelan psykoterapian rahoituspäätöksiä koskeneen keskustelun yhteydessä. Samalla myös lasten yksilöpsykoterapian käytön yleisyydestä on syntynyt virheellinen käsitys.

Jorma Piha

Armoa, keskustelussa surmataan arvot

Eutanasiakeskustelu on osoittautunut erinomaiseksi retoriseksi temmellyskentäksi jo varsin pitkän aikaa. Vastustajat vastustavat ja puolustajat puolustavat. Tätä keskustelua on käyty mm. Ruotsin Läkartidningenissa.

Juha Hänninen

Neuvola- ja koululääkäreitä tarvitaan

Paula Tuomikoski toi esille kirjoituksessaan (SLL 46/2003, s. 4739) neuvola- ja kouluterveyspalvelujen ongelmakohtia sivuten myös terveydenhoitajien työtä.

Eeva-Liisa Urjanheimo

Korvaushoidon ikävä ongelma - työntekijät

Suomen Lääkärilehdessä (mm. SLL 45/2003 ja 47/2003) on käyty kiivasta keskustelua korvaushoidoista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Haluamme omalta osaltamme ja oman työkokemuksemme perusteella tuoda esiin työntekijöiden näkökulman, joka vilahtelee kannanotoissa siellä täällä.

Kari Viitala, Tuulikki Forssén, Tanja Marttila, Hannele Tainio

Mikä ihmeen psykoterapiapotti?

Ben Furmanin kirjoitus Helsingin Sanomissa 26.11 ihmetyttää monessa mielessä. Mihin perustuu yksinkertaistettu totuus siitä, ettei eri terapioiden hoidossa olisi isoja eroja, paitsi kustannuksissa? Eiköhän koko totuus kuitenkin ole, että eri terapiamuotojen teho riippuu potilaan sairaustyypistä ja vakavuudesta. Päivänselvää kai on, ettei lievempi depressiotila vaadi yhtä intensiivistä ja pitkäkestoista yksilöterapiaa kuin vakavasta persoonallishäiriöstä johtuvat vakavammat sairaustilat.

Birgitta Dahlberg

Lääketieteen opiskelijoiden valintakriteerit uusiksi!

Luin mielenkiinnolla kollegojen Lahdelma, Broms ja Karisto artikkelin Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen (SLL 44/2003, s. 4491-6). Olen jo pitempään ihmetellyt, miksi ihmeessä ihmiset pyrkivät opiskelemaan lääketiedettä asenteella potilastyötä ei ikinä tai rahaa pitää tulla rutkasti enemmän. Edellisille on tarjolla filosofinen tiedekunta ja jälkimmäisille kaupalliset tieteet tai tuotantotalous. Lääketieteeseen tarvitaan arjen puurtajia, jotka jaksavat kohdata potilaan joka päivä ja nimenomaan arvostavat perusterveydenhuollossa tehtävää työtä! Terveyskeskuslääkärin työ ja sen arvostus on tärkein kivijalka sivistysvaltion terveydenhuollossa. Ilman sitä me sairaalalääkäritkin olemme hukassa.

Hannu Paajanen

Neutrumin käsite lääketieteessä

Olen tehnyt kollegojen keskuudessa pari pientä mielipidekyselyä kädennostomenetelmällä. Jos diastolinen verenpaine on pysyvästi 90-100 mmHg ilman muita riskitekijöitä ja ilman lääkitystä, vain pieni osa kollegoista on ollut sitä mieltä, että tällä henkilöllä on tauti. Jos sama kysymys esitetään ihmisestä, jonka diastolinen paine on pysyvästi 100-110 mmHg, yli puolet vastaajista on ollut sitä mieltä, että ihmisellä tällöin on tauti.

Risto Koskinen

Näkemiin hyvät kollegat

Näkymiin oli ensimmäisen puheenjohtajan palstani otsikko lähes kolme vuotta sitten. Aika on kulunut nopeasti, kuten aina tuntuu asioita muistellessa. Nyt onkin viimeisen puheenjohtajan palstan aika. Tunne on sama kuin kuvan potilaalla - helpottunut. Mutta todellisuuskin taitaa olla kuten kuvan potilaalla - haasteellinen ja mahdollisesti jopa komplisoitu. Olen ollut virkavapaalla erikoislääkärin sivuvirastani puheenjohtajakauden ajan. Terveydenhuollon turbulenssia kuvaa hyvin, että kolmessa vuodessa yksikkömme koko johto sihteereitä myöten on vaihtunut, kliinisen työn työpisteeni on täysin remontoitu ja laitteet pääosin uusittu. Palaamisen anestesiologin ja opettajan työhön mahdollistaa kuitenkin Jaska Jokusen filosofian käyttöönotto: jatkossa aion huolestua vain päivästä kerrallaan.

Heikki Pälve

Global Finland?

Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa (KYNK) käsitellään Suomen Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton kehitysyhteistyöhankkeita. Yhteisiä hankkeita on ollut tähän saakka vähän, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Juha Pekka Turunen