77909 osumaa

Testosteronitutkimuksiin uudet pelisäännöt

Yhdysvaltojen kansallisen akatemian alainen Institute of Medicine (IOM) antoi marraskuussa tarkat ohjeet, miten miehen vaihdevuosiin tarkoitetun testosteronihoidon kliiniset tutkimukset pitäisi toteuttaa. Testosteronia käytetään Yhdysvalloissa enenevästi miehen hypogonadismin oireisiin, joita ovat elinvoimaisuuden heikkeneminen, väsymys, ärtyneisyys, masennus, sukupuolisen halukkuuden ja lihasmassan ja -voiman väheneminen, erektiohäiriöt ja hikoilu.

Maria Kuronen

Harmaat alueet vähenevät valkean aineen taudissa

MS-tauti on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudissa immuunivälitteinen vaurio kohdistuu keskushermoston myeliiniin, sitä tuottaviin oligodendrosyytteihin ja neuronien aksoneihin. Demyelinaatiopesäkkeet esiintyvät keskushermostossa lähes sattumanvaraisesti ja siitä johtuen MS-taudin kliiniset oireet vaihtelevat huomattavasti. Pesäkkeiden synnyn ajallinen sattumanvaraisuus puolestaan johtaa taudin arvaamattomaan etenemiseen.

Kari Majamaa

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030