78324 osumaa

Terveysturva ja sen tutkimisen vaikeudet

Lääkärilehden numerossa 3/2004 julkaistiin raportti sairaanhoitopiirien vaihtelevasta menestyksestä työikäisten sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä hoidosta ja työkyvyttömyydestä aiheutuneiden menojen välisestä suhteesta (Vehviläinen A. ym, SLL 2004; 59:181-6). Aineisto oli koottu yhdistämällä Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä löytyneet sepelvaltimotautipotilaat Kelan sairauspäiväraharekisterin tietoihin.

Timo Klaukka, Unto Häkkinen

Vehviläinen ym. vastaavat: Enemmän ongelmia on Stakesin ja Kelan rekisterien laadussa kuin niiden yhdistämisessä

Kiitämme lämpimästi dosentti Timo Klaukkaa ja professori Unto Häkkistä artikkelimme arvioinnista. Kirjoittajat esittävät, ettei tutkimuksemme perusteella sairaanhoitopiireissä pidä antaa kenellekään potkuja. Tätä asiaa emme ole tutkineet. Tutkimuksemme tavoitteena ei ollut selvittää, onko irtisanomisen perusteita vai ei. Lisäksi Klaukka ja Häkkinen arvioivat, että sepelvaltimotautia koskevat tuloksemme ja päätelmämme ovat samankaltaiset kuin terveysturva ja sen rahoitus-tutkimuskokonaisuudesta aikaisemmin julkaistut. Mielestämme sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitoa ja siihen liittyviä muita seikkoja ja päätelmiä ei voida pitää samankaltaisina kuin esimerkiksi psykiatrista hoitoa tai ortopedisiä sairauksia koskevia tuloksia, joita olemme julkaisseet (Viinamäki ym. SLL 2003;58:1755-61, Turunen ym. SLL 2003;58:3329-35).

Arto Vehviläinen, Juha Hartikainen, Leo Niskanen, Ilkka Vohlonen

Lonkkanivelrikkokuvien malli on itse polvipotilas

Polvi- ja lonkkanivelrikkokuvien malli Lääkärilehdessä 4/2004 on paitsi artikkelin fysioterapiaosuuden kirjoittaja, itse 46-vuotias polvipotilas, jolla on molempien polvien tibiofemoraalinivelten nivelrikko. Lisäksi oikeaan patellofemoraaliniveleen on tehty rustosiirre. Vasen polvi on operoitu viisi kertaa ja oikea seitsemän. Kuvissa olevien harjoitteiden avulla potilas on pysynyt toimintakykyisenä.

Hilkka Virtapohja

Häpeästä kunniaan - itsetyydytyksen medikalisaation synkkä historia

Lääkärikunta on yli 200 vuoden ajan etsinyt itsetyydytyksestä koituvia haittoja ja pyrkinyt estämään sen harjoittamista. Nyt on aika etsiä siitä koituvia hyötyjä. Esimerkiksi australialainen tuore tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että parikymppisenä päivittäin orgasmin saaneilla miehillä esiintyi alle 70 vuoden iässä eturauhasen syöpää vähemmän kuin harvemmin tyydyttyneillä.

Esko Länsimies

Hoitoepidemian hallitsemattomuudesta

Suomalaisia päivälehtiä selaileva saattaisi päätyä siihen käsitykseen, että terveydenhuoltomme on vaikeuksissa. Kaiken sanotaan olevan suhteellista, ja tämä pätee myös oman maan terveydenhuoltokriisiin. Sille, joka kantaa huolta oman maan ongelmien suuruudesta, suosittelen suhteellisen kevyeksi iltalukemiseksi kahden yhdysvaltalaisen terveydenhuollon asiantuntijan ja johtajan Halvorsonin ja Ishamin kirjaa. Edellinen tarkastelee tilannetta suuren Kaiser Permanente-HMO-järjestelmän toimitusjohtajan paikalta, jälkimmäinen suuren minnesotalaisen vakuutusyhtiön ylilääkärin ikkunasta. Kummankin kirjoittajan voi sijoittaa uudistusmielisimpien joukkoon amerikkalaisessa terveysdialogissa. Kumpikin on äänessä tukeakseen Managed Care- eli säännellyn hoidon järjestelmää, kummallakin on siis tavallaan oma lehmä ojassa. (MC on vakuutusjärjestelmä, jossa hoidon rahoittaja, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat yhden kiinteän kokonaisuuden. Säännelty hoito toteuttaa mahdollisimman selkeitä ennalta asetettuja hoitoperiaatteita. Tämän takia sen voi sanoa muistuttavan pohjoismaisia integroituja palvelujärjestelmiä. Tunnetuin säännellyn hoidon rakenne on Health Maintenance Organization, HMO, joista juuri Kaiser-Permanente on vanhimpia ja suurimpia.)

Martti Kekomäki

Matias Aleksanteri Castrén - tuberkuloosi tutkimusmatkailijan kohtalona

Matias Aleksanteri Castrén (1813-1852) oli merkittävä suomalainen kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija, jonka elämän tuberkuloosi katkaisi jo 39-vuotiaana. Castrénin ensimmäinen pitkä matka vuosina 1841-1844 suuntautui ensin syystalvella 1841 Elias Lönnrotin (1802-1884) kanssa Lappiin ja sieltä Vienan Karjalaan ja Arkangeliin. Castrén sairastui jo alkumatkasta, mutta Lönnrot ei pitänyt tautia kovin vakavana.

Arno Forsius

Lääkäriliiton paikallisorganisaatio

Lääkäreiden edunvalvonta on vähitellen siirtymässä yhä enemmän paikallisesti hoidettavaksi. Samalla luottamusmiesten asema edunvalvojina korostuu. Luottamusmiesten tukena toimivat paitsi Lääkäriliiton virkamiehet, myös paikallisosastot ja liiton aluepäällikköjärjestelmä. Lääkäriliiton edellisen valtuuskuntakauden aikana pohdittiin useissa työryhmissä liiton paikallisorganisaation toimintaa ja siinä mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Työryhmien työskentelyn lähtökohta oli se, että jokaisella liiton jäsenellä on oikeus kuulua aktiivisesti toimivaan paikallisosastoon. Viimeksi asiaa selvitti paikallisorganisaatiotyöryhmä, jossa olivat edustettuina paikallisosastojen puheenjohtajat, aluepäälliköt, luottamusmiehet ja liiton toimisto. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi työryhmän ehdottamat toimenpiteet joulukuussa 2003 pidetyssä hallituksen kokouksessa.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat